Aikamatkustajan blogi

Pellon laidasta lähtee mutkitteleva polku, jonka päässä avatutuu huikean kaunis, vanhojen lehtipuiden ympäröimä metsäaukio. Ruoka tuoksuu, ruskeaessuiset kokit kantavat höyryäviä ruoka-annoksia, tunnelmalliset lamppunauhat koristavat kojuja puiden varjossa. Nurmikolla astelee tyytyväisen ja hyväntuulisen oloisia pariskuntia ja lapsiperheitä. Kaikki ovat pukeutuneet hyvin, itse asiassa mikään paikassa ei muistuta vähääkään siitä, että olisin Romaniassa. Tämä onkin tryffelifestivaali ja tunnelma on hienostunut kuin eteläranskalaisilla viinimessuilla tai englantilaisissa laukkakilpailuissa. Ymmärrän nyt, ettei kyse ole vain tryffeleistä (tuber). Tänne tullaan ensisijaisesti näyttäytymään merkkivaatteissa samaan tuloluokkaan kuuluvien hyväntuoksuisten ihmisten parissa ja ottamaan selfieitä. Ympärillä vilahtelee vaaleanpunaisia paitoja ja valkoisia tennareita, sekä cowboy-bootseja ja botoxia. Lavalla brittitoimittaja Charley Ottley mainostaa sarjaansa Flavours of Romania . Tämä ei olekaan...

Ulkomaille muuttamisessa parasta on se kun saa löytää uusia asioita uudesta kotimaasta. On erilaisia ruokia, uusia makuja ja hassuja tapoja. Ihmiset ovat kummallisia, mutta vaikuttavat ystävällisiltä, ainakin jos ei ymmärrä kieltä. Kunnes iskee koti-ikävä ja tulee mieleen ruisleipä ja salmiakki. Mitä jos niitä ei saa mistään? Lapset sanoivat jo muutaman kuukauden jälkeen itku silmässä kaipaavansa suomalaisia ruokia. Lupasin tehdä mitä tahansa, vaikka hernekeittoa. Kertokaa mitä te kaipaatte, kullannuput. –Sushia ja nuudeleita, oli vastaus.   Ehkä ihmisellä on vahvin tunneside juuri tuttuihin makuihin ja hajuihin. Ihan aluksi olin nimittäin ennakoinut, että eniten ulkomailla tulisi ikävä lonkeroa, hapankorppuja ja lakritsia. Hätänumeroon ei kuitenkaan tarvinnut soittaa. Harmaata juomaa saa kaatamalla lasiin Giniä ja greippilimonaadia. Hapankorppuja löytyy saksalaisesta marketista, samoin kuin Fazerin suklaatakin. Lakritsi sen sijaan oli ongelma, kunnes bongasimme erään vaatteita myy...

Suomen kielessä on hyviä yleistoivotuksia, kuten paljon onnea , parane pian ja pitäkää tunkkinne, mutta yksityiskohtaisempia ilmaisuja jää monessa tilanteessa kaipaamaan. Pohdin tätä kun tuttavaperhe odotti lasta. Raskaana olevalle äidille voi tietysti toivottaa arkisesti onnea , mutta romanialaiset toivottaisivat  helppoa synnytystä . Synnytyksen jälkeen toivotaan lapselle  hengissä pysymistä ja terveyttä . Kun joku kertoo mitä tahansa lapsistaan, on tapana sanoa eläköön lapsenne eli selviytyköön hengissä eli pyyköön terveenä.  Onneksi meillä on kuitenkin terve . Se on universaali ja historiallinen toivotus, joka juontaa  luultavasti juurensa katolilaiseen rukoukseen Ave Maria eli terve Maria. Voisi olettaa, että terveyttä on toivotettu ja toivottu läpi ihmiskunnan historian. Silti terve on hukkunut pikkuhiljaa ruotsinlaivalla saapuneen lyhyemmän ja kevyemmän hein jalkoihin, joka ei tarkoita mitään muuta kuin iloisuutta. Hej tomtegubbar slå i glasen ....

Huomaan usein tekeväni jotain ihan muuta kuin olin aikonut tehdä. Olen muistanut matkalla jotakin mielenkiintoista tai kiireellisempää ja harhautunut sivupolulle. Ehkä yritän olla tehokas ja tehdä monta asiaa samalla, mutta en enää muista mitä ne kaikki olivat. Joskus käy niinkin etten enää muista mitä alunperin olin tekemässä. Unohtelen työkaluja pihalle, puhelimen väärän takin taskuun ja imurin portaisiin, enkä muista olenko imuroinut ne vai en.  Kävin mielenkiintoisen keskustelun, jossa pohdimme miksi meidän on vaikea keskittyä. Kaikki olivat jokseenkin samaa mieltä: päädymme liian usein muualle kuin olimme aikoneet. On vaikea saada asioita valmiiksi. Aina on kiire. Miksi me teemme niin montaa asiaa? Pohdimme miltä se näyttäisi, jos käyttäytyisimme oikeassa elämässä samalla tavalla kuin surffaamme netissä. Seuraisimme jokaista impulssia ja klikkaisimme kaikkea mikä vilkkuu. Emme koskaan tietäisi mihin joudumme kun aamulla lähdemme kotoa.   Toisaalta juuri ni...

Jo alkukesästä meille tunki kesäkylään isoja mustia koppakuoriaisia. Niitä möngersi alakerran vierashuoneen sohvan takaa ja yläkerran makuuhuoneen ylänurkista. Viikon verran vieraita katseltuani hain kaupasta pullon Raidia. Kuoriaispopulaatio hiljeni kerrasta, mutta hyönteismyrkky herätti rakkaiden lapsuusmuistojen metamorfoosin. En tarkkaan tiedä mitä mieleen tulvahti, mutta tuoksut eivät koskaan unohdu. Pistävän turvallinen Raidin tuoksu on koteloitunut pysyvästi tajuntaan. Siitä tuli mieleen kesä ja ötökät, jossain kaukana toisessa ajassa.   Meteorologi Asko Hutila määritteli kesän perusteella ilmastomme kaoottiseksi ja arvaamattomaksi. Vaikka tilastollisesti päästiinkin ääri-ilmiöiden kanssa tekemisiin, on meillä todellisuudessa aika tasainen ja turvallinen ilmasto. Kaoottinen ja arvaamaton tarkoittaa minusta sitä, että tehdään kolme lasta ja sitten lasketaan ne ilman kenkiä ulos koko kesäksi. Sen jälkeen vanhemmat voivat rentoutua terassilla pakastepussi ja laastarip...

Luin lehdestä, mitä Helsingissä tapahtuu torstaina. Seurasaaressa soi. Hienoa! Balladeja, polskaa, rekilaulua, kannelta ja muita vanhoja kansansoittimia. Valitsin menopalstan vinkeistä ensimmäisen ja ajoin lasten kanssa sinne. Kuulosti sopivan jännittävältä ja eksoottiselta, mutta olin kuitenkin hiukan skeptinen tapahtumisen suhteen, joten otimme mukaan pussillisen pähkinöitä oraville heiteltäviksi, mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Seurasaaressa ei todellakaan soinut. Olimme liikkeellä ihan liian myöhään, ei kansanmusiikkia esitetä illalla. Oma vika, kun en tullut etsineeksi ohjelmaa tai aikataulua. Ehkä tapahtumia ei olekaan tarkoitettu paikallisille, jotka haluaisivat seikkailla kotikaupungissa turistina työpäivän jälkeen. Olen kyllä monesti miettinyt, kenelle matkailunähtävyydet oikein on tarkoitettu. Vai onko niitä ajateltu kenellekään? Turistit tosin ovat outoja ja arvaamattomia kuin humaltuneet sukulaiset ja pimeät elokuun illat. Japanilaisiakin kiehtovat kauppatorin loki...

Homo Cabanus eli mökki-ihminen on läheistä sukua tavalliselle koti- tai kaupunki-ihmiselle. Mökki-ihminen saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta hän itse pitää aktiviteettejaan hengellisesti korkeatasoisena ja arvokkaina. Ulkopuolisen silmin mökki-ihminen harrastaa alhaista älykkyystasoa ja olematonta liikunnallisuutta vaativia lajeja kuten tikanheittoa ja mölkkyä ja syö yksipuolisesti päivästä toiseen keitettyjä perunoita ja grillattua makkaraa sekä nauttii suuria määriä miedosti alkoholipitoisia juomia. Mökki-ihminen ei näytä häiriintyvän älyllisten virikkeiden puuttumisesta. Arkisesta koti-ihmisestä voi tulla mökki-ihminen pysyvästi tai lyhyemmäksi ajaksi (regressio), jonka jälkeen tämä palaa taas vaivattomasti alkuperäisiin elämäntapoihinsa. Myös ulkoinen olemus muuttuu olennaisesti kun mökki-ihminen kaivaa vanhoja koinsyömiä vaatteita kaapeista ja laittaa päähänsä saman maalitahrojen koristeleman kesähatun joka vuosi. Transformaatio tapahtuu hyvinkin nopeasti suotuisten olos...