Aikamatkustajan blogi

Kävely on ollut ihmiselle luontainen ja lajityypillinen tapa liikkua miljoonien vuosien ajan. Miksei se riitä? Sen sijaan nykyihminen lenkkeilee . Mitä on tämä lenkkeily ? Se ei ole juoksemista eikä kävelemistä, vaan jotakin siltä väliltä. Sillä ei ole mitään hyötytarkoitusta, se on pelkkää päämäärätöntä ja tarkoituksetonta poukkoilua. Lenkkeilijä ei ole menossa mihinkään eikä tulossa mistään. Itsekkäät lenkkeilijät törmäilevät koulumatkalla oleviin lapsiin, kiilaavat pyöräilijöitä ja työntävät jalkansa jopa autotielle vaarantaen liikenneturvallisuuden. Julkisilla paikoilla lenkkeilyyn on pakko puuttua, ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Kuka haluaa nähdä sunnuntaiaamuna ikkunastaan ensimmäiseksi  lenkkeilijän ihonmyötäisissä juoksutrikoissaan ja räikeän värisissä tossuissaan? Muutenkin lenkkeily aiheuttaa vain ongelmia. Harrastajien nivelet rikkoutuvat, esteetikoilta pilataan maisema, kävelijät masentuvat. Pelkästään tasa-arvon näkökulmasta lenkkeily aiheuttaa pelkkää pa...

Juoksin viime vuonna monta sataa kilometriä. Romanialainen anoppi väittää, ettei siitä ole mitään hyötyä. Juoksemme turhaan, emme kuitenkaan pääse karkuun, koska kuolema saa meidät lopulta kiinni, vaikka kuinka juoksisimme. Ihan jokaisen. Hän hämmästeli Suomessa käydessään kovasti sitä miten kaikki täällä juoksevat, niin tosissaan ja aina yksin. En minäkään tiedä miksi juoksen olematta menossa mihinkään - juoksen koska se tuntuu hyvältä. Tai ei se alussa tunnu, mutta lopussa tuntuu.  Osallistuin myös elämäni ensimmäiselle luovan kirjoittamisen kurssille. Aloitin skeptisenä, ihan liian kovaa ja vedin heti hapoille. Lopussa kuitenkin tuskailu palkittiin ja sain suuren oivalluksen. Eletty elämä, joka on tuntunut perässä vedettävältä säkilliseltä kiviä tai oikeammin ehkä matka-arkulliselta myötähäpeää synnyttäviä päiväkirjoja, ei olekaan rasite ja painolasti. Se voi olla myös lisäravintoa. Ei sitä ole liikaa, koska kaikkea ei tarvitse editoida ja laittaa paperille. Käytän vain m...