Sähköjeesus
Palasimme juuri Romaniasta. Olemme aina yrittäneet viedä järkeviä tuliaisia, ei siis lasisia kynttilänjalkoja tai visakoivuisia kuksia, joille kukaan ei keksi käyttöä. Ei liian isoja, eikä liian pieniä lahjoja. Jotain hyödyllistä. Tällä kertaa kaikki meni hyvin, kukaan ei riitaantunut lahjoista eikä mistään muustakaan. Loma oli muutenkin mukava ja lapsilla oli vauhdista ja metelistä päätellen tolkuttoman hauskaa. Tuliaisina veimme nyt anopille tiskiharjoja ja picnic-korin. Oivariinia emme kuljettaneet, vaikka sitä oli toivottu, luultavasti ainakin puoliksi vitsinä. Lapset saivat vaatteita ja leluja, muut pieniä deorolleja, käsivoiteita, keittiöpyyhkeitä tai karkkipusseja. Saunaa rakentaville sukulaisille veimme pellavaiset laudeliinat ja pesukintaat. Olivatko lahjat sitten hyviä? No, sitä ei tiedä kukaan. Ainakin ne olivat kevyitä kantaa ja ilmeet olivat iloisia. Huomasin sen sijaan, että anopin lasivitriinissä olivat kauniisti museoituina edellisvuosina viedyt termospullo, vaniljahuna...