Aikamatkustajan blogi

Sain anopilta pääsiäislahjaksi deodorantin, jossa lukee Freak . En kuitenkaan loukkaantunut, koska tiedän ettei anoppi osaa englantia, joten huumori tai ilkeys on tahatonta. Romaniassa vain on tapana antaa juhlapyhinä läheisille pieniä lahjoja. Ilahduin kuitenkin lahjan osuvuudesta: kyllä, todellakin tunnen itseni usein kummajaiseksi tai ainakin muukalaiseksi vieraassa maassa. Samalta tuntuu usein Suomessa, kun kerron asuvani Romaniassa. Siis missä? Miksi? Itsekin luulin muuttavani maahan, jossa ei tapahdu mitään ja joka on syrjässä kaikista maailman myllerryksistä. Toisin kävi. Talven poliittinen draama on muuttanut asetelman täysin. Nyt ollaankin myrskyn silmässä ja muutoksen tuulet puhaltavat navakasti.   Romanialaiset äänestivät taas sunnuntaina presidenttiä. Selvä voittaja oli populistiehdokas, joka pelottaa poliittista eliittiä täällä ja Eu:ssa kuin kulkutauti ja edessä on kiihkeä kaksiviikkoinen ennen toista kierrosta. Vastassa on pääkaupungin lupsakka pormestari, joka väitt...

Hiljaiseksihan se veti. Ensimmäinen ajatus vaalituloksesta oli, että lähiöbaarin lottoporukka sai seitsemän oikein, keskellä parasta nousuhumalaa. Eivät ne uskoneet itsekään, että siinä voisi näin käydä. Kun totuus alkoi valjeta ja tulos vahvistua, kaikki muutkin putosivat tuoleiltaan. Tätä pelättiin, mutta ei silti osattu odottaa. Yksi Facebook-päivitys oli tämä: Hei jengi, ykköseltä tulee joku kotimainen kauhuelokuva. Ei heikkohermoisille. Toinen tuttu julkaisi Huuhaa Innasen maalauksen Kansakunta kehyksissä . Töissä taivastelu jatkui seuraavana päivänä, samoin sulkapallotreeneissä. En ole vielä tavannut ketään, joka ei olisi ollut järkyttynyt persujen vaalimenestyksestä. Joku nimitti sitä vähä-älyisten voitoksi, joku toinen tuulipukukansan kostoksi. Yksi väitti, että aurinkoinen sää sai krapulaisen kännikansan könyämään pizzanhakumatkalla äänestyskoppiin. Mutta kuka se kansa on, joka tietää? Olisi ollut helpottavaa ajatella, että karvaliivisiä juntteja äänestää joku tunnistettava m...