Aikamatkustajan blogi

Aloin purkaa pihamökin vanhaa leivinuunia toukokuussa. Uunin vierestä kaatuisi väliseinä ja tilalle tulisi sauna. Kovin paljon tarkempia suunnitelmia ei siinä vaiheessa vielä ollut olemassa. Oli vain idea, ruutuvihkoon tehty luonnostelma ja tahtotila sen toteuttamiseen. Koska työmiehiä rakennusprojektiin ei etsimisestä huolimatta ollut löytynyt, päätin jotain tehdäkseni purkaa edes uunin itse, tiili kerrallaan. En suosittele purkuhommaa kenellekään, varsinkaan jos ei pidä pölystä. Kolme viikon kuluttua uuni kuitenkin oli poissa. Romaniahan on täynnä keskeneräisiä taloja, joita rakennetaan aina kesällä. Siksi kaikilla on kiire. Toinen ongelma työmiesten kanssa on, että paikallisten mukaan parhaat rakentajat ovat ulkomailla.   Romanialaisilla on tapana rakentaa pihaan kesäkeittiö kuten meilläkin pihamökissä on. Sen käyttötarkoitus oli jäänyt vähän epäselväksi, joten idea saunasta syntyi aika kivuttomasti. Mökissä oli myös suihku ja wc valmiina, puuttui vain löylyhuone. Koska rakentaj...

Sitä luulisi äkkiseltään, että ihmiset ovat kaikkialla aika lailla samanlaisia samoine perustarpeineen. Ei se ole niin. Kulttuurierot voivat olla isoja. Usein ihmiset jopa käyttäytyvät täsmälleen päinvastoin kuin odottaisi. Miksi? Olen alkanut epäillä, että syynä on ilmasto. Siis ympäristö, missä kasvamme vaikuttaa meihin vähintään yhtä paljon kuin geeniperimä. Oman ilmastoteoriani keksiminen on tosin vienyt kaksikymmentä vuotta, jotka olen paininut ylitsepääsemättömien kulttuurierojen kanssa. Olen yrittänyt ymmärtää kummallisesti toimivia ihmisiä ja toistuvasti epäonnistunut. Nyt tiedän edes miksi.   Eikö muka olekin niin, että tasamaalla kasvaneet suomalaiset ovat yleisesti ottaen aika tasapaksuja ja luotettavia? Vuorilla lampaitaan paimentaneet romanialaiset taas arvaamattomia ja äkkijyrkkiä. Viidakossa, autiomaassa tai jään keskellä kasvaneet ovat ympäristönsä tuotoksia. Pohjois-Romanian Bukovinassa ilmasto on erityisen arvaamaton, siis muulloinkin kuin tänä kummallisten sääilm...

Silloin kun suomalaisuudesta puhuu joku, jolla on kokemusta omakohtaisesti muistakin kulttuureista, pitäisi kuunnella tarkkaan ja nöyränä. Sen sijaan suomalaiset inttävät vastaan kuin lapsi hammaslääkärissä. Suomessa on maailmanlaajuisesti tunnettu väkivallan traditio, joka on levinnyt joka maailmankolkkaan uutisina kouluampumisista. Yhtäkkiä se ei pidäkään enää paikkaansa, kun asian sanoo ääneen Finlandia-palkittu kirjailija Tanskan televisiossa. Vastalauseiden vyöry on ollut niin loputon, että on pakko uskoa ongelman olevan todella vakava. Siitä ei saa edes puhua. Sofi Oksanen on silti juuri oikea henkilö avaamaan keskustelun pelosta, väkivallan uhasta ja luottamuksesta. Kun lukee Puhdistuksen, tietää kyllä miksi. Kirjailija saakin shokeerata ja kärjistää, se kuuluu ammatin tuomiin työsuhde-etuihin. Nyt pitäisi vain osata keskustella. Kommunikaatiotaitojen puute johtaa väkivaltaiseen käytökseen, väittää Oksanen. Ehkä kyse on vielä isommasta asiasta. Miksei Sofi Oksanen pidä Suomes...