Pöydän alla
Ensimmäisen kerran join itseni humalaan pikkuisesta Ouzo-pullosta, jonka toin itse Kreikasta 14-vuotiaana. Ei minulle tullut mieleen, että se olisi ollut luvatonta. Myöhemmin kyllä ymmärsin, että vanhemmilla ei olisi ollut kovin mukavaa jos laukkuni olisi tutkittu tullissa. Muistan oikein hyvin senkin, miten ostin pullon paikallisesta kulmakaupasta, eikä kukaan katsonut kahdesti. Oli se hieno hetki. Aloitin siis anisviinalla. Myöhemmin juotiin keskiolutta, joka oli silloin Lahden Sinistä. 16-vuotiaana pääsin jo sujuvasti baareihin. Kun joku saatiin hakemaan Alkosta, juotiin juhlallisesti lonkeroa tai Magyaria. Kun lukiossa tuli vihdoin vastaan täysi-ikäisyyden komea raja, alkoi rommikausi. Humalat ja juhlat muuttuivat villimmiksi, samoin juomat. Baltic-rommi Coca-Colalla oli lyömätön yhdistelmä niin kauan kuin sitä pystyi nielemään. Opiskeluaikana taas nieltiin mitä tahansa, halvimmista viineistä kotipolttoisiin tai jopa kiljuun. Ei niistä hyvä olo tullut, mutta jotenkin se kuului asia...