Aikamatkustajan blogi

- Päivää. - Päivää, mitäs saisi olla? - No, rokotuksia olin ajatellut. - Olette oikeassa paikassa.   - Niin, mukavaa että te kiertelette tällä rokotusbussilla näin joulun allakin.   - Mikäs siinä kun kysyntää tuntuu olevan läpi vuoden. - Ottaisin ainakin kausikoronarokotteen.   - Selvä homma.   - Sitten teillä oli se tarjous, se avioerorokote 19,90.   - Se onkin ollut suosittu ja kyllä myöskin suosittelen lämpimästi, varsinkin jos olette naimisissa.   - Auttaako se? - Kovasti ainakin kehutaan. Tietysti rokotteiden kanssa on aina mahdollista ettei se jokaiselle toimi ihan samalla tavalla. Riippuu vähän elämäntilanteesta. Tälle on valmistaja kuitenkin luvannut yli 90% tehon. - No sen voisi sitten ottaa. Sitten tulisi se vuosittainen ikääntymisrokote.   - Sitä löytyy suoraan hyllystä. Se on nyt 29,90.   - Saako sitä ottaa useammin kuin kerran vuodessa? - Meillä ei olla annettu vielä ainakaan useampaa annosta, mennään valmistajan suositusten mukaisest...

Kävin parturissa, sain palvelua ja maksoin laskun. Niin kuin asiakkaan kuuluu tehdä. Kävi ilmi, että tyttö, joka saksi tukkaani, oli harjoittelija. Totesin, ettei leikkaus onnistunut kovin hyvin, mutta koska tyttö oli niin kaunis ja ystävällinen, jätin kritiikin kertomatta. Maksoin kuitenkin palvelusta 30 euroa, mikä on tämän ylellisyyden käypä hinta nykyään. Huonomminkin on joskus leikattu, ei tämä katastrofi ole, mutta onko silti reilua, että maksan täyden hinnan siitä, että joku harjoittelee ammattiaan väistelemällä minun korviani?  Maksaisin mieluummin hyvin tehdystä työstä. Ymmärrän taas mainostoimiston asiakkaita entistä paremmin. Meillä, kuten niin monessa toimistossa, on ammattitaitoinen työvoima korvattu taloudellisiksi haasteiksi nimitettyssä etnisessä puhdistuksessa niillä harjoittelijoilla. Vuosikymmenten kokemus on vaihdettu koulunpenkiltä kiskottuihin finninaamoihin ja itse itsensä keksineisiin kaikkien alojen konsulentteihin. Kumpikaan ei tiedä mitä tekee, eikä ...

Harmittaa etten ehtinyt hankkia Power Balance -ranneketta. Nythän sitä ei voi enää ostaa, kun valmistajakin on myöntänyt koko jutun huijaukseksi. Kukaan ei tosin tähän astikaan esittänyt yhtään todistetta hologrammin toimivuudesta. Millä rannekkeita sitten myytiin? Muutaman tunnetun urheilijan todistuksella, testimonialeilla. Kun tuttu tai tunnettu ihminen vakuuttaa meille tietävänsä, me haluamme uskoa. Samalla metodilla toimii verkostomarkkinointi, samoin hankki omaisuutensa huijaripankkiiri Bernard Maddock , joka muuten täyttää 222 vuotta samana vuonna kun pääsee vankilasta. En tiedä, onko ranneketta mainostanut koripallotähti Shaquille O’Neal luopunut sen käytöstä. Minä en tekisi niin. Sehän vain todistaisi, että olen kenen tahansa vedätettävissä oleva hölmö ja muutenkin täysin selkärangaton nilviäinen, jonka mielipiteisiin ei kannata luottaa. On kyse uskottavuudesta. Suomessa 39 eurolla myytyjä rannekkeita kaupattiin ympäri maailmaa 26 miljoonalla viime vuonna. Aika hyvät rahat k...

Brendan Pidgeonin autokorjaamo on eteläisessä Dublinissa, Frankfort Avenuen ja Maxwell Roadin risteyksestä lähtevän pikkukujan varrella. Korjaamolla ei ole kylttiä, eikä nettisivuja. Mikään ei opasta perille, eikä vihjaa pikkupajan olemassaolosta ellei satu kurkistamaan sisään, mutta sielläpä se on. Oikein hyvä pieni autokorjaamo, jos sattuu tarvitsemaan apua. Brendan Pidgeon pelasti minut kerran pulasta, kun auto ei suostunut starttaamaan. Hänellä oli kyllä kiire ja kalenteri täynnä ja hän on erikoistunut kalliisiin urheiluautoihin, mutta auttoi silti mielellään. Ihmettelin sitten, miten asiakkaat oikein löytävät korjaamolle, kun ei ole edes plakaattia seinässä. “Word of mouth, word of mouth” , naureskeli herra Pidgeon. Word of mouth tarkoittaa suomeksi suosittelua ja on markkinoinnin kuuma trendi juuri nyt. Irlannissa se tarkoittaa myös sitä, että ihmiset puhuvat lehtikioskilla tai kampaajalla niitä näitä ja tulevat samalla kehuneeksi pekästä kehumisen ilosta hyvää palvelua jossaki...

Kohteliaisuutta. Irlantilaiset muistavat aina sanoa please , thank you ja no bother at all . Ilman kohteliaisuuksia ei ole kommunikaatiota, kukaan ei voisi kuvitellakaan jättävänsä pois kivoja pieniä taikasanoja, joilla asiat saadaan sujumaan. Kohteliaisuudesta ei jousteta. Jos Irlannissa olisi heikkoja jäitä, sinne ohjattaisiin naiset ja lapset ensin, ei epäilystäkään. Ja käytännöllisyys ei ole vahvimpia puolia. Jos ravintolaseurueessa on mies, hän maksaa. Jos tilaa juomaa itselleen, pitää tilata myös kaikille muille. Ei, laskua ei todellakaan jaeta sen mukaan, mitä kukin on syönyt. Se olisi käsittämätöntä. Kohteliaisuudesta taas on pakko oppia joustamaan Suomessa, muuten ajautuu pikavauhtia vararikkoon. Ystävällisyyttä. Irlantilainen on aina ystävällinen, paitsi silloin kun vain vaikuttaa ystävälliseltä, mutta onkin itse asiassa ilkeä. Pottuilusta on tehty melkein taidetta. Se liittyy varmasti jollakin tavalla kansakunnan historiaan ja moninaisiin valloittajiin ja sortajiin, ja si...

Mainosalaa väitetään talouden ilmapuntariksi, se notkahtaa ensin ja nousee ensin, ennakoi talouden liikkeitä. Tämä johtuu siitä, että yritysten markkinointibudjetista on kaikkein kivuttominta säästää, siihen kajotaan aina ensimmäiseksi. Yleinen ajatus on kai, että eihän siitä mainonnasta edes tiedä, tuottaako se mitään vai ei. Ilmeisesti markkinoinnin hyöty on jäänyt johdolle epäselväksi ja se on kyllä osin mainostoimistojen vika. Hyvinä aikoina markkinointibudjetit ovat suuria, huonoina ne nollataan. Senhän pitäisi olla toisinpäin. Ollaan syvällä notkelmassa. Ainakin seitsemän isoa mainostoimistoa on vähentänyt väkeä syksyn ja talven aikana. Nyt toitotetaan liikuttavan yksimielisesti kustannustehokkuutta, ketteryyttä hyvää palvelua. Sehän on sama kuin julkinen tunnustus, että tähän asti on oltu hitaita, kalliita ja laiskoja. Helppo elämä turruttaa. Jotkut irtisanotuista ovat nähneet laman ja sen seuraukset kahteen kertaan. YT-karkeloissa vapaaherraksi joutuminen on mainonnantekijälle ...

Niissä on jotain niin perin juurin suomalaista. Ja outoa. Ne hiljaiset hetket, tiedättehän, kun keskustelu vain taukoaa jostain syystä ja kaikki ovat hetken hiljaa, omissa ajatuksissaan. Vilkkaammasta sosiaalisesta kulttuurista tuleville se on outoudessaan melkein maagista, kuin jotakin pyhää. Ikäänkuin sanattomasta sopimuksesta kaikki vaikenevat kuin tietäisivät jonkin näkymättömän pahan hengen kulkevan juuri samaan aikaan ohi. Puheliaammissa maissa kun ei edes osata olla hiljaa, eikä sitä varsinkaan pidetä sopivana. Keskusteluun syntyvät aukot täytetään sillä 'small talkilla'. Hiljaa oleminen toisten ihmisten seurassa on yleensä epäkohteliasta ja hiljainen hetki keskustelussa on yhtä tervetullut kuin salmonella sikatilalla. Kun tulin takaisin Suomeen, ihmettelin miksi ihmiset ovat niin hiljaisia. Mietin sanoinko jotain sopimatonta tai olenko loukannut jotakuta? Sitten huomasin, että ainoa joka oli vaivautunut tilanteissa, olin minä. Olin monta vuotta ollut tekemisissä päivitt...