Koti, uskonto ja seksuaalivalistus

Olipa kerran maa, jossa yhteiskuntajärjestelmän muuttuessa ideologia syrjäytti uskonnon, tai niin ainakin yritettiin tehdä. Koulujen seinälle lyötiin suuren johtajan kuva ja koulukirjat kirjoitettiin uusiksi, totuudenmukaisemmin. Uskonnon harjoittaminen ja symbolit kiellettiin. Kirkollisten pyhien tilalle keksittiin uusia uljaita juhlia kuten nuorison päivä tai sosialismin päivä. Juhlissa laulettiin kansallishymniä. Tietenkään ihmiset eivät lopettaneet kirkossa käymistä, mutta se tehtiin kaikessa hiljaisuudessa.

Ideologian mukaan valta kuului kansalle, mutta asioista päätti silti pienilukuinen eliitti. Sanottiin, että kaikki on tehty kansan parhaaksi, mutta kukaan ei näyttänyt erityisen onnelliselta. Kansalaiset kuitenkin hyväksyivät sen mitä johtajilta tippui, koska muustakaan ei oikein tiedetty – toivottiin vain, että lupaukset paremmasta joskus pitäisivät paikkansa. Kuri ja valvontakin olivat kovia. Kysyttäessä vastattiin niin kuin oli neuvottu, koska vain sillä tavalla järjestelmässä saattoi selviytyä. Maa oli Romania ja järjestelmänä kommunismi. 

Me asumme nyt maassa, jossa koulujen seinällä on presidentin kuva. Kirkossa voi käydä, mutta siitä ei puhuta. Rukoukset on kielletty kouluissa vallitsevan ideologian vastaisina ja uskonnolliset symbolit ovat mahdollisimman pieniä ja huomaamattomia. Unohtuneiden juhlapyhien tilalle on keksitty uusia kaupallisia perinteitä, joiden varjolla myydään muovikrääsää. Sanotaan, että valta kuuluu kansalle, mutta asioista päättää silti pienilukuinen eliitti, joka valitaan vaaleilla, joissa kaikki eivät kuitenkaan usko voivansa vaikuttaa asioihin. 

Järjestelmä tähtää tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin, mutta kukaan ei silti näytä erityisen onnelliselta. Valittamisen aiheita löytyy, koska moni asia tuntuisi vaativan parantamista. Kansalaiset kuitenkin hyväksyvät sen mitä tulee, koska eivät oikein tiedä muustakaan. Valtion ylläpitämät tiedotusvälineet kertovat ahkerasti paikallisista menestystarinoista ja onnellisuustutkimuksista. Ihmiset toivovat, että lupaukset paremmasta joskus pitäisivät. Maa on Suomi ja järjestelmä parlamentaarinen demokratia, jossa päättäjät ovat vaaleilla valittuja. Vallitseva ideologia on liberalismi. 

Liberalismin keskeisenä arvona pidetään vapautta. Silti juuri liberalismin mallimaassa, vapauden ja veljeyden Ranskassa kiellettiin ensin uskonnolliset symbolit kouluissa. Myöhemmin säädetyn huivikiellon väitettiin olevan musliminaisten parhaaksi. Niinhän burkhankin muslimimaissa sanotaan olevan. Italiassa taas on käyty kiivasta keskustelua krusifiksien tarpeellisuudesta luokkahuoneissa. Siellä perinteet voittivat. Jostakin syystä vapautta on kova tarve rajoittaa vapauden puolustamisen varjolla. Vaatiiko meidän vapautemme toteutuakseen, että saamme määrätä toisten vapaudesta?

Liberaalit ajatukset ovat usein tulleet lännestä. Viimeisimpänä vapaasti lahden yli Ruotsista kulkeutui seksuaalivalistukseksi luokiteltu video. Opetuselokuva neuvoo koululaisia käyttämään kondomia siinä mihin sitä käytetään, mikä on sinänsä ihan hyvä. Video kuitenkin sattuu olemaan juuri kondomeja valmistavan yrityksen tuottama, joten ei ole yllättävää jos se suosittelee omia tuotteitaan. En ole nähnyt sitä, mutta uutisjuttujen perusteella se kehottaa kokeilemaan rohkeasti seksiä ja nauttimaan siitä useiden partnereiden kanssa. Oppi varmasti sopii myynninedistämiseen, mutta ei vastuulliseen kasvatukseen. 

Kyseessä on tietysti häpeilemätön piilomainonta, jota joku on erehtynyt tai maksettu uskomaan edistykseksi. Markkinointi-ihmisiltä aika rohkeaa ja ennakkoluulotonta. Opettajat laittavat mieluummin videon pyörimään, kuin puhuvat ejakulaatiosta luokalliselle hihitteleviä seiskaluokkalaisia, joten ymmärrän miten tähän on tultu. Toiseksi liberalismissa kaikki mikä viittaa seksuaaliseen tasa-arvoon on modernia ja on otettava heti innokkaasti käyttöön ettei vaikuteta vanhanaikaisilta. 

Rakkaus on sitä paitsi unohtunut. Seksistä puhutaan kuin se olisi hauska liikuntaharrastus, joka jossain vaiheessa kaikkien on syytä aloittaa. En tiedä tarvitseeko tikanpoikaa varsinaisesti ajaa puuhun – löytää se sinne itsekin. Reilun pelin säännöt voi kertoa. On tietysti hyvä, ettei seksi assosioidu vain häpeään kuten joskus ennen, mikä taas oli paljolti kirkon oppien ansiota, mutta kun taas mennään äärilaidasta toiseen. Katson mielelläni ruotsalaisten tekeleen ja perun heti pahat puheeni, jos se osoittautuu viisaaksi valistukseksi, mutta ei se poista sitä etteikö perimmäinen tarkoitus olisi silti mainostaa kondomeja. Liberalismin suosiollisella avustuksella. 

Inspiraatio tähän juttuun tuli anopilta, kiitos vaan. Hän on vakaasti sitä mieltä, että ennen kaikki oli paremmin ja Suomessa moni asia on kummallisesti. Se ennen tarkoittaa kommunismin aikaa Romaniassa, jolloin vapautta oli vähän ja ihmiset tyytyivät vielä vähempään. Tasa-arvoisuus kurjuuden keskellä synnytti ainutlaatuisen yhteisöllisyyden, joka on nykyään saavuttamaton. Sen tilalle on tullut vapaus. Rikoksenuusijatkin haluavat monesti takaisin vankilaan, koska vapaus ulkomaailmassa ahdistaa ja maailma on muuttunut oudoksi. Kun kuria ja kontrollia ei ole riittävästi, tai vapautta on liikaa, elämä karkaa käsistä. Jotain siitä olisi syytä oppia ja ymmärtää. Sen pituinen se.