Olkoon sota kanssanne

Kukaan tutuista ei ole vaihtanut Facebookissa profiilikuvaansa punaiseen lippuun sen jälkeen kun turkkilaiset ampuivat alas venäläisen hävittäjän, joka lensi Turkin ilmatilassa. Tosi outoa! Eikä muuten vaihtanut Malin lippuunkaan edellisen terrori-iskun jälkeen. Kaikki ovat sen sijaan Ranskan ystäviä, koska Isis hyökkäsi Pariisiin ja nyt Ranska hyökkää Syyriassa. Turkki taas taistelee sekä kurdeja että Isisiä vastaan. Kurdit taistelevat Isisiä ja Syyrian presidenttiä vastaan. Isis taistelee kaikkia vastaan ja Venäjä aseistaa Syyrian presidenttiä, jota kaikki muut vastustavat. Turkin presidentin palatsissa on 1100 huonetta. Tuliko kuvio selväksi? 

Onneksi on omiakin ongelmia. Onhan meilläkin ollut ilmatilaloukkauksia, vaikka niitä ei niin pahalla kai muistellakaan. Vai muistellaanko ollenkaan? Tietenkään Suomi ei koskaan ampuisi venäläistä lentokonetta alas, vaikka se kaartelisi Helsingin yllä koko päivän. Tilannetta pahoiteltaisiin ehkä radioteitse. Lähetettäisiin sähke Moskovaan ja odotettaisiin virallista vastausta. Ja perään lähettäisimme heti anteeksipyynnön siltä varalta, että joku ajattelisi meidän ajatelleen koneen alasampumista, mitä me tietenkään emme olisi koskaan ajatelleet. Mutta kuitenkin. 

Anteeksipyytämisessä me olemmekin eteviä. Ja siinä, että vaaditaan pyytämään anteeksi. Anttila pyysi äkkiä julkisesti anteeksi, että he yrittivät myydä pojille poikien leluja ja tytöille tyttöjen leluja. Ennenkuulumatonta. Yksi bloggaaja oli pahoittanut mielensä. Pitäisikö Anttilan toimitusjohtajan erota? Volkswagenin toimitusjohtajakin erosi, pyydettyään asiaankuuluvasti ensin anteeksi, että he olivat hiukan tuunanneet autojen diesel-moottoreita. Ennenkuulumatonta. Nyt odotamme Alexander Stubbin anteeksipyyntöä hallintarekisterilain takia. Meillä on ministeri, joka ei ole puhunut totta. Ennenkuulumatonta. Terva ja höyhenet odottavat. 

Tapahtuu ihan mitä tahansa, joku pahoittaa mielensä ja vaatii julkista anteeksipyyntöä. Jopa sää aiheuttaa mielipahaa, koska ennustukset pitävät harvoin enää paikkansa. Tai sitten ne uutisoidaan niin, etteivät ne tunnu todenmukaisilta. Siihen on syynä uusi journalistinen arvomaailma, jonka mukaan paras juttu on se, joka saa eniten klikkauksia netissä. Se on siis parasta journalismia. Juuri ne otsikot, joissa mies sai kuukausien erektion ajettuaan moottoripyörällä. Jos sääuutisointi ei ole riittävän dramaattista, se ei kiinnosta ketään. Siksi meitä uhkaavat hirmumyrskyt, helleaallot ja monsuunisateet joka viikko. 

Minä pahoitin mieleni lukemalla Metro-lehteä, jossa koko sivun voimalla esiteltiin uuden Tähtien sota -elokuvan nokkelia oheistuotteita. Sain tietää, että Kuolemantähti-korkokengät maksavat 365 euroa ja R2-D2-lippis kolmekymppiä. Missään ei mainittu sivun olevan mainos, joten se on ilmeisesti journalismia kaikkine hintatietoineen. Tämä “uusi” avaruusseikkailu on jatko-osa elokuvaan, joka ilmestyi teattereihin kun minä olin lapsi. Keksikää nyt robotti vieköön jotain uutta, tätä on katsottu jo monta vuosikymmentä. Ihan niin kuin meillä ei olisi sotia joka tuutti täynnä muutenkin. Kyllä olisi taas anteeksipyynnön paikka. 

Ai niin, pyydänkin anteeksi Ranskalta, en halua tietenkään pilkata lippuanne. Kunnioitan maatanne suuresti siirtomaahistoriasta, muukalaislegioonasta, ydinkokeista ja Gerard Depardieusta huolimatta. Ajattelen usein vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, joista olemme yhä niin kaukana. Ihailen myös ranskalaista keittiötä. Ranskalainen on aina ranskalainen, vaikka uppoöljyssä paistaisi.