Kahdeksan hurmanluotia

Kun hurmoshenkinen väittely käy niin kuumana Timo Vihavaisen kirjan takia, on pakko sorkkia epäkiitollista aihetta vain siksi, että siitä kirjoitetaan niin paljon roskaa. Olisi aika surullista, jos tämä avaus edustaisi tässä maassa älymystöä. Yksi ongelma koko asiassa on terminologia, siksi muutama avainsana selityksineen. Siis mikä menee vikaan ja miten lietsotaan vihaa ja konflikteja?

1. Maahanmuuttajat. On pakolaisia, on siirtolaisia, firmojen lähettämiä asiantuntijoita, näiden perheenjäseniä ja sukulaisia, rakkauden tai työn perässä muuttavia, seikkailijoita, parempaa elintasoa etsiviä ja – paluumuuttajia. Tämä koskee myös minua. Ei ole ihan tervettä yleistää kaikkia meitä saman maahanmuuttajakyltin alle, koska ei ole yhtä ryhmää ihmisiä. Monet kärsivät kulttuurishokista, mutta edellytykset käsitellä sitä ja sopeutua Suomeen ovat hyvin erilaiset.

2. Pakolaiset. Jos Vihavainen haluaa nimenomaan huitoa pakolaisia, on puhuttava pakolaisista. Suomi on jo resursseihin ja elintasoon nähden kitsaasti auttava maa. Toiseksi pakolaiset tulevat pääosin sellaisista maista, joihin ei juurikaan voi palata, kuten Irak, Somalia tai Afganistan. Ei sinne mennä takaisin. Eikä kukaan tekeydy pakolaiseksi huvin vuoksi.

3. Maan tapa. Jos vaaditaan Suomeen tulevia ulkomaalaisia olemaan maassa maan tavalla, kuka päättää sen, mikä on se maan tapa? Millä murteella suomea pitäisi opetella puhumaan? Täytyykö hernekeittoa syödä torstaisin sinapin kanssa vai ilman? Onko pakko ottaa kalsarikännit? Ei Suomi ole koskaan ollut niin homogeeninen maa, että kaikki tekisivät samoja asioita samalla tavalla. Jos niin vaaditaan, se on kommunismia. Lakien noudattamisesta on selvät säännöt, mutta laki on eri asia kuin tapa.

4. Somalit. Olin lukiolainen kun ensimmäiset somalipakolaiset saapuivat. Kaupungilla haahuili pitkiä, laihoja ja totisia mustia nuoria miehiä. Menimme juttelemaan ja vaikka keskustelu käytiinkin alkeellisella englannilla, teimme itsemme ymmärretyiksi. Kutsuimme somalipojat katsomaan bändimme treenejä, koska ajattelimme, että he varmaan osaavat soittaa jotakin ja me diggasimme mustaa rytmimusiikkia. Eivät he koskaan saapuneet treenikämpälle. Integroituminen on kahden kauppa. Se ei tapahdu niin, että vieraat tulevat ja sopeutuvat tai niin, että vastaanottajat vain nyökyttelevät. Molempien täytyisi ottaa yksi askel lähemmäs. Aika iso askel, kun kulttuurierot ovat suuria, mutta jotkut onnistuvat.

5. Venäläiset. Vihavainen suosisi venäläisiä maahanmuuttajia, hän kun sattuu olemaan tunnettu Venäjän asiantuntija ja siksi venäläiset ovat tutuimpia. Ei ole mitään järkisyytä väittää, että venäläiset sopeutuvat tai viihtyvät paremmin kuin joku muu ryhmä. He eivät vain erityisesti erotu katukuvassa, eivätkä haluakaan. Yksi syy on suomalaisten venäläisallergia, jossa kunnostautuvat erityisesti professorin ikäluokka. Samaan logiikkaan perustuu väite kiinalaisten sopeutumisesta. Eivät kiinalaiset integroidu millään tavalla, he pysyvät omissa oloissaan eivätkä aiheuta konflikteja. Ovatko siis hyviä maahanmuuttajia ne, jotka ovat hiljaa, eivätkä osallistu mihinkään muuhun kuin ruokien pöytään kantamiseen?

6. Islam. Sitä voi syyttää kaikesta. Fanaattiset uskovaiset ovat riesa kaikissa uskontokunnissa, kansallisuudesta riippumatta, koska he eivät näe kuin yhden totuuden ja kokevat velvollisuudekseen julistaa sitä ponnekkaasti niille, jotka ovat eri mieltä. Maahanmuuttokriittiset vaikuttavat vähän samanlaiselta lahkolta. Radikaali kristillinen oikeisto on ihan yhtä vastenmielinen kuin radikaali islam. Osa pakolaisista pakenee juuri niitä fundamentalisteja ja olisi kohtuutonta ja julmaa olla auttamatta heitä. Uskonnollinen radikalisoituminen vieraassa maassa tapahtuu syrjäytymisen seurauksena, ei uskonnon takia.

7. Monikulttuurisuus. Yhteiskunta on jo monikulttuurinen ja on ollut sitä vuosisatoja, miten siitä voisi muka tulla jotain muuta? Tämä ei ole mikään uusi asia. Ihmisillä on erilaisia tapoja, niin suomalaisilla kuin ulkomaalaisillakin. Jos erilaisuuden näkeminen ärsyttää, on ahdasmielinen, ei mikään ‘monikulttuurisuuskriitikko’. Maahanmuutto ei ole valtava yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, kuten isänmaakiihkoilijat haluavat sanoa, mittakaava vastaa ennemmin grillijonossa tönimistä. Aiheesta ei käydä kriisikeskustelua, koska ei ole mitään tarvetta siihen.

8. Vanhukset. Meidän tulevaisuuden haasteemme on suuriin ikäluokkiin kuuluvien vanhusten hoito. Tässä yhteydessä muistetaan aina mainita uhkaava työvoimapula. Kauhukuvaan kuuluu, että vanhat joutuvat kielitaidottomien ulkomaalaisten hoidettaviksi kun jalka ei enää nouse. Ehkä se pelottaa myös Vihavaista. Olen kuullut samalla tavalla jyrkentyneitä mielipiteitä omien ennen niin liberaalien ja sivistyneiden vanhempieni suusta – he ovat samanikäisiä kuin tämä kärttyinen professori. Yritetään ymmärtää vanhuksiamme, mutta osan jutuista voi ravistella saman tien toisesta korvasta ulos. Onneksi yhteiskunnan älymystö, jonka suuri ikäluokka luulee kadonneen, voi ihan hyvin. Sukupolvi vain on joidenkin huomaamatta vaihtunut.

Kommentit

  1. Minkähän laisessa jamassa Suomi on kun ajatellaan tulevaisuutta vaikkapa 2030 luvulla. Varmaan puolet "Suomalaisista" syntyy ulkomailla.

    VastaaPoista
  2. Ihan loistava kirjoitus! I agree! Maahanmuuttajana (suomalaisena ulkomailla) minua hämmästyttää myös se, miten vähän näissä ns. kriittisissä keskusteluissa sivutaan sitä, että myös osa suomalaisista on maahanmuuttajia. Miten "maahanmuuttokriitikoiden" logiikka toimii ulkosuomalaisten tapauksessa? Onko niin, että minun ei pitäisi elää ja asua missään muualla kuin Suomessa? Onko nykyisellä kotimaallani
    oikeus vaatia minua poistumaan, jos
    sopeutumiseni ei ole täydellistä? Mitä jos haluankin säilyttää joitain suomalaisia tapojani yms. yms.

    Mielestäni suomalaisten on vain yksinkertaisesti äärettömän vaikeaa suvaita erilaisuutta. Suomessa
    on niin vähän mitään muuta kuin juurikin sitä perisuomalaista, että normaaliin kanssakäymiseen kuuluva erilaisuuden sietäminen on jäänyt jonnekin kehityksen ulottumattomiin.

    VastaaPoista
  3. Ymmärrän hyvin pointin, Maija. Onko ulkomailla asuvalla suomalaisella esim. oikeus ostaa asunto tai päästä esimiesasemaan tai olla luterilainen? Miltä tuntuisi vastata että ei ole... maahanmuuttajilla ei Suomessa ole samoja mahdollisuuksia kuin valtaväestöllä. Vasta siinä vaiheessa voidaan pohtia, onko väestön monikulttuurisuudesta etua vai haittaa. Muuten arvio perustuu puhtaasti henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin. Moni muukin asia on jäänyt henkisessä kehityksessä jälkeen, luultavasti edellisen laman ja vyönkiristyksen takia. Sen sijaan Euroopan tasolla on tehty valtavasti työtä sen eteen, että ihmisillä olisi parempi mahdollisuus liikkua vapaasti, ei sitä kukaan aio pysäyttää. Maailma muuttuu. Ja puolet suomalaisista voi hyvin vaikka asua ulkomailla vuonna 2030.

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus. Äitini kertoi aikanaan, että sodan jälkeen Hämeessä jotkut paikalliset vaativat, että heidät tullaan hautaamaan hautausmaan vanhalle puolelle, kun "siellä ei ole karjalaisten hautoja". Sellaista se suomalaisten toleranssi oli jo silloin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Selkä vääränä

Olen lukenut toimitusehdot

Käyttäkää terveinä!