Totuusseerumia

Suomi on tottelevaisten ihmisten maa. He voivottelevat maskinsa takaa muiden maiden hankaluuksia tai hymähtelevät lempeästi niille, jotka eivät ymmärrä hyvinvointivaltiomme onnea. Pieni vastatuulikaan ei haittaa. He käyvät vapaaehtoisesti ottamassa piikkinsä heti kun sen saavat ja käyttävät kuuliaisesti maskia, vaikkei kukaan olisi näkemässä, koska he tuntevat olevansa hyviä ja vastuuntuntoisia kansalaisia, jotka hoitavat oman osuutensa niin kuin kuuluu. He uskovat uutisia ja sanovat jaksaa jaksaa odottaessaan kiltisti ja valittamatta kun valtiovalta suuressa viisaudessaan ratkaisee tämän pandemian. Tällaisen kuvan saa Suomesta uutisia seuraamalla. 

Juuri tällaiseen tottelevaisten tarinaan törmäsin Ylen sivuilla. Jo jutun otsikko oli provosoiva: rokotukset etenevät hyvin kouluissa. Miksi hyvin? Ei jäänyt epäselväksi mitä julkaisija ajattelee rokotusten etenemisestä. Ollaan viranomaisten asialla. Sävy oli kuitenkin kevyt ja huoleton, kuin aiheena olisi ollut jäätelötötterön ostaminen. Sopii hyvin kuumaan kesäpäivään. Onko tämä enää journalismia? Yritin löytää Ylen sivuilta edes yhden kriittisesti tai tutkivasti aiheeseen suhtautuvan jutun, mutta en onnistunut. Minun ikäiselleni tästä tulee mieleen yhden totuuden neuvostopropaganda. 

Päätin kommentoida kun oli tarjottu mahdollisuus. Ei ollut vaikea keksiä vastattavaa. Kirjoitin viisi lyhyttä kommenttia, vastaten lähinnä muille keskustelijoille. En rikkonut sääntöjä, sanailin asiallisesti, perustelin ja kyselin faktojen perään. Vain yksi teksteistä meni läpi. Sensuuriin juuttui 80 % kommenteistani, joissa ei ollut mitään provosoivaa. Olin epäilevä lasten rokottamisen tarpeellisuutta kohtaan ja kyseenalaistin hiukan valtion ylireagointia pandemian hoidossa. Se on tämän päivän Suomessa epäsopiva mielipide, jonka esittämistä ei kaivata valtamediassa. 

Jutun lopussa toimittaja painotti medialukutaidon tärkeyttä erityisesti nuorille. Hyvä idea. Niinpä viides kommenttini oli seuraava: Kiitos Ylelle mainiosta jutusta, jonka avulla nuoretkin voivat opetella sitä kriittistä medialukutaitoa oikein perusteellisesti. Tämän asian ei pitäisi perustua mielipiteisiin ja fiiliksiin vaan tilastoihin ja faktoihin, joita on vapaasti saatavilla. Jos suomalainen journalismi on tämän tasoista valtion lääkepropagandaa, ei kriittinen medialukutaitokaan meitä enää pelasta kun kaikki kritiikki on mediasta sensuroitu. Otan osaa sananvapauden kuoleman johdosta.

Kommenttia ei tietenkään julkaistu. Hetken tunsin itseni orwellilaisen yhteiskunnan kapinallliseksi. Lisäsin vielä yhden. Kerroin kommentissa tehneeni testin, joka vahvisti käsitykseni sensuuriviranomaisen linjasta. Vain oikeanlaiset mielipiteet sallitaan. Yle ei ole tässä yksin. Kaikki valtamediat Suomessa toimivat tällä hetkellä samalla tavalla. Kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä kaikesta. Ja miten toimittajat pystyvät tekemään kunnianhimoista journalismia, jos ei saa kysyä hankalia kysyksiä eikä selvittää piileviä epäkohtia tai paljastaa kupruja? Eihän niihin kysytä lupaa. Ei selvitetä vaikkapa mistä on rahoitettu massiivinen rokotekampanja tai kysytä hyötyykö joku pandemian jatkumisesta. Kovin kauas on tultu sananvapauden mallimaasta ja kovin nopeasti. 

Iso kysymys sekä mediassa että somessa on se, kenellä saa olla absoluuttinen valta päättää, mikä on totuus ja miten eriäviin mielipiteisiin suhtaudutaan? Se ratkaisee myös minkälaisessa maassa me lopulta elämme. Juuri nyt pandemia kilpenä tallotaan paljon muutakin jalkoihin. 

Vanhempani täyttävät pian 80. He ovat pelänneet puolitoista vuotta kotona kahdestaan, käymättä juuri missään. He katsovat Ylen uutisia ja lukevat paperilehteä. Ja uskovat kaiken mitä näkevät sellaisenaan, kyselemättä – tartunnat, tilastot ja ennusteet. He eivät ole koskaan olleet sosiaalisessa mediassa. He eivät tiedä mitään Youtuben sensuurista, Twitterin samanmielisten kuplista, puhumattakaan Telegramista tai algoritmeistä. He ottavat kaikki tarjotut rokotteet. Elämme rinnakkaisissa todellisuuksissa, vaikka haluaisinkin kovasti saada kiinni siitä vanhempieni maailmasta, missä kaikki televisiouutisissa puhuvat totta. Se ei vain ole sama todellisuus missä itse elän.