Unelma elää!
Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Kun pikku-uutisessa kerrotaan autoilijan ajaneen 14-vuotiaan pojan päälle, joukko innokkaita nettikommentaattoreita alkaa väitellä siitä oliko syynä tiehen tehty koroke, pimeys, Espoon kaupungin liikennesuunnittelu vai jalankulkijoiden piittaamattomuus. Tiedän omastakin kokemuksesta, että autoja kuuluu Suomessa väistää vaikka olisi suojatiellä ja etteivät pääkaupunkilaiset usko liikennesääntöihin, mutta en sentään osannut kuvitella, että olisi olemassa niitäkin, jotka eivät usko jalankulkijoihin. Joukossamme on siis autoilijoita, jotka eivät usko toisten ihmisten olemassaoloon.
Ongelmia on havaittu muuallakin maassa. Suomalaiset eivät mielellään juttele toisten suomalaisten kanssa kun ollaan ulkomailla. Tähän johtopäätökseen oli tullut Josi Tikkanen Keskisuomalaisen kolumnissaan ja päättänyt karvaiden kokemusten jälkeen olla vastedes ihan hiljaa suomalaisia kohdatesssaan. Olen huomannut saman. Suomalaiset säikkyvät toisiaan kuin joku olisi paljastanut heidän suurimman salaisuutensa tai aikoisi muuttaa heille asumaan. Vastaanotto, sanoi mitä tahansa, on poikkeuksetta aina negatiivinen. Minäkin jätän suomalaiset rauhaan. Ainoa johtopäätös, jonka tästä voi tehdä on se, että suomalainen voi luottaa kaikkein vähiten toiseen suomalaiseen.
Kirkko on etäännyttänyt kansan itsestään niin tehokkaasti, ettei kukaan enää vuosikymmeniin ole uskonut korkeamman voiman olemassaoloon eikä edes tavan vuoksi kirkossa käymiseen. Jos uskookin, he eivät usko, että siitä kannattaa kertoa julkisesti kenellekään. Minäkin uskon, että jotkut asiat on parempi pitää omana tietonaan kun ei koskaan tiedä keneen voi luottaa. Kun suomalaiset eivät usko Jumalaan, he eivät myöskään usko kreationismiin. Kaiken järjen mukaan silloin pitäisi uskoa sentään evoluutioon, mutta uskomatonta kyllä sekään ei näytä kelpaavan. Evoluutio kun perustuu tieteelliseen näkemykseen.
Tiedemiehet ovat vuosikymmeniä saarnanneet ilmaston muuttumisesta ja siitä mikä sen aiheuttaa. Nykyinen käsitys alkaa olla aika yksimielinen ja uutisointi aiheesta hiukan hätääntynyttä, eikä ihan syyttä. Meille taitaa käydä huonosti ja se on kaiken lisäksi ihan omaa syytä. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että britit eivät usko ilmastonmuutoksen olevan ihmisten aiheuttama. No, tutkimuksissa saa sellaisia tuloksia kuin tilaaja haluaa ja varmaan ihmisillä on tarkoitettu vain brittejä, mutta hämmentävää onkin se, että suomalaiset tuntuvat olevan samaa mieltä. Vakuudeksi myös kaksi kolmannesta amerikkalaisista ajattelee niin.
Jos ei usko demokratiaan, voi lopettaa äänestämisen. Jos ei usko uutisiin, ei ole pakko lukea niitä. Nyt kun vene uppoaa, kinataan siitä onko tappia ollut lainkaan ja pitäisikö äyskäröidä vai soutaa vai onko tarkoitus sittenkin upota, koska se kuuluu luonnon kiertokulkuun. Päädytään tilanteeseen, jossa kaikki suuttuvat toisilleen eikä kukaan tee asioiden hyväksi mitään. Kun ajautuu henkilökohtaiseen kriisiin, voi aina hakeutua terapiaan. Kun perhe on umpikujassa, mennään perheneuvolaan. Mistä saa apua, kun koko kansakunta on eksynyt eikä kukaan usko mihinkään?
Kyllä suomalaiset silti yhä johonkin uskovat: ainakin lottovoittoon ja urheilumenestykseen. Keskimäärin jokainen suomalainen tärvää lottoamiseen 89 euroa vuodessa. Todennäköisyys, että sillä voittaa pääpotin on 0,0000065%. Voihan se silti osua, hitto, joku kuitenkin voittaa. Se saattaa olla pahimmassa tapauksessa naapuri. Todennäköisyys sille, että maajoukkue voittaa toisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden tai että Suomi pelaa jalkapallon MM-turnauksessa on luultavasti samaa luokkaa. Mutta hei, unelma elää!
Ongelmia on havaittu muuallakin maassa. Suomalaiset eivät mielellään juttele toisten suomalaisten kanssa kun ollaan ulkomailla. Tähän johtopäätökseen oli tullut Josi Tikkanen Keskisuomalaisen kolumnissaan ja päättänyt karvaiden kokemusten jälkeen olla vastedes ihan hiljaa suomalaisia kohdatesssaan. Olen huomannut saman. Suomalaiset säikkyvät toisiaan kuin joku olisi paljastanut heidän suurimman salaisuutensa tai aikoisi muuttaa heille asumaan. Vastaanotto, sanoi mitä tahansa, on poikkeuksetta aina negatiivinen. Minäkin jätän suomalaiset rauhaan. Ainoa johtopäätös, jonka tästä voi tehdä on se, että suomalainen voi luottaa kaikkein vähiten toiseen suomalaiseen.
Kirkko on etäännyttänyt kansan itsestään niin tehokkaasti, ettei kukaan enää vuosikymmeniin ole uskonut korkeamman voiman olemassaoloon eikä edes tavan vuoksi kirkossa käymiseen. Jos uskookin, he eivät usko, että siitä kannattaa kertoa julkisesti kenellekään. Minäkin uskon, että jotkut asiat on parempi pitää omana tietonaan kun ei koskaan tiedä keneen voi luottaa. Kun suomalaiset eivät usko Jumalaan, he eivät myöskään usko kreationismiin. Kaiken järjen mukaan silloin pitäisi uskoa sentään evoluutioon, mutta uskomatonta kyllä sekään ei näytä kelpaavan. Evoluutio kun perustuu tieteelliseen näkemykseen.
Tiedemiehet ovat vuosikymmeniä saarnanneet ilmaston muuttumisesta ja siitä mikä sen aiheuttaa. Nykyinen käsitys alkaa olla aika yksimielinen ja uutisointi aiheesta hiukan hätääntynyttä, eikä ihan syyttä. Meille taitaa käydä huonosti ja se on kaiken lisäksi ihan omaa syytä. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että britit eivät usko ilmastonmuutoksen olevan ihmisten aiheuttama. No, tutkimuksissa saa sellaisia tuloksia kuin tilaaja haluaa ja varmaan ihmisillä on tarkoitettu vain brittejä, mutta hämmentävää onkin se, että suomalaiset tuntuvat olevan samaa mieltä. Vakuudeksi myös kaksi kolmannesta amerikkalaisista ajattelee niin.
Jos ei usko demokratiaan, voi lopettaa äänestämisen. Jos ei usko uutisiin, ei ole pakko lukea niitä. Nyt kun vene uppoaa, kinataan siitä onko tappia ollut lainkaan ja pitäisikö äyskäröidä vai soutaa vai onko tarkoitus sittenkin upota, koska se kuuluu luonnon kiertokulkuun. Päädytään tilanteeseen, jossa kaikki suuttuvat toisilleen eikä kukaan tee asioiden hyväksi mitään. Kun ajautuu henkilökohtaiseen kriisiin, voi aina hakeutua terapiaan. Kun perhe on umpikujassa, mennään perheneuvolaan. Mistä saa apua, kun koko kansakunta on eksynyt eikä kukaan usko mihinkään?
Kyllä suomalaiset silti yhä johonkin uskovat: ainakin lottovoittoon ja urheilumenestykseen. Keskimäärin jokainen suomalainen tärvää lottoamiseen 89 euroa vuodessa. Todennäköisyys, että sillä voittaa pääpotin on 0,0000065%. Voihan se silti osua, hitto, joku kuitenkin voittaa. Se saattaa olla pahimmassa tapauksessa naapuri. Todennäköisyys sille, että maajoukkue voittaa toisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden tai että Suomi pelaa jalkapallon MM-turnauksessa on luultavasti samaa luokkaa. Mutta hei, unelma elää!
Kiitos hauskasta ja osuvasta analyysistä! Nauraa hykertelin lukiessani.
VastaaPoista