keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Elektromagneettisesti vinossa

Harmittaa etten ehtinyt hankkia Power Balance-ranneketta. Nythän sitä ei voi enää ostaa, kun valmistajakin on myöntänyt koko jutun huijaukseksi. Kukaan ei tosin tähän astikaan esittänyt yhtään todistetta hologrammin toimivuudesta. Millä rannekkeita sitten myytiin? Muutaman tunnetun urheilijan todistuksella, testimonialeilla. Kun tuttu tai tunnettu ihminen vakuuttaa meille tietävänsä, me haluamme uskoa. Samalla metodilla toimii verkostomarkkinointi, samoin hankki omaisuutensa huijaripankkiiri Bernard Maddock, joka muuten täyttää 222 vuotta samana vuonna kun pääsee vankilasta.

En tiedä, onko ranneketta mainostanut koripallotähti Shaquille O’Neal luopunut sen käytöstä. Minä en tekisi niin. Sehän vain todistaisi, että olen kenen tahansa vedätettävissä oleva hölmö ja muutenkin täysin selkärangaton nilviäinen, jonka mielipiteisiin ei kannata luottaa. On kyse uskottavuudesta. Suomessa 39 eurolla myytyjä rannekkeita kaupattiin ympäri maailmaa 26 miljoonalla viime vuonna. Aika hyvät rahat kuminauhasta ja hologrammista – ja hyvin markkinoitu. Voihan tietysti olla niinkin, että hologrammi todella vaikuttaa käyttäjän elektromagneettiseen kenttään, mutta tiedemiehet eivät keksi miten. Ei telepatiaakaan ole tieteellisesti todistettu, mutta toimiihan se.

Vuoden vaihteessa meille markkinoitiin uusi E10-bensiini. Sekin tehtiin nerokkaasti, omalla tavallaan, koska vaihtoehtoja ei annettu. Nyt tarjoutuu hieno mahdollisuus torjua joukolla ilmastonmuutosta liruttamalla tankkiin alkoholilla laimennettua miedompaa bensaa, jota kuitenkin myydään entistä kalliimmalla. Syksyllä vielä puhuttiin hinnan laskusta, jota ei yllättäen tapahtunut. Oman auton kulutus on kasvanut litralla, koska etanolibensan energiateho on heikompi. Kukaan ei edes tiedä paljonko litkussa on etanolia, koska alarajaa ei ole määritelty.

Sen sijaan, että meitä kuluttajia kannustettaisiin ympäristöystävällisempiin valintoihin, on tapana tehdä vain vaihtoehdoista kohtuuttoman kalliita. Nyt on kuitenkin vielä onnekkaasti toisinpäin. On hyvä muistaa, että kaikkien polttoaineiden hinnasta yli puolet on erilaisia veroja, joten on kyse valtion tuottoisasta rahankeruusta, mistä ei haluta minkään ympäristöhössötyksen takia tinkiä. Tämä on tietoinen priorisointi. Toiseksi ei ole kovin vakuuttavaa tietoa siitäkään, että uusi bensiini olisi mitenkään ekologisempaa. Viinan ja verojen kanssa läträämistä valtio on aina pitänyt hyvänä bisneksenä. Siksi siirryn ilomielin 98-oktaaniseen ja ostan joka tankillisella säästyvällä seitsemällä eurolla lapsille karkkia. Pitäkää talkoonne.

Olen tehnyt toisenkin kannattavuuslaskelman. Julkisen liikenteen käyttäminen ei vieläkään ole viisasta, vaikka bensa maksaakin liikaa. Tässäkin olisi yhteisen edun mukaista suosia ympäristöä säästävää ja vähemmän liikennettä ruuhkauttavaa valintaa, mutta perkele, ei siihen kyllä kannusteta. Jos lasken, että olen kolmen vuoden aikana kulkenut kymmenen kertaa kuukaudessa paikallisjunalla ilman lippua. Tämä tekee 120 neljän euron matkaa vuodessa. Kaksi kertaa olen saanut tarkastajilta 80 euron sakon, joten olen varovaisestikin arvioiden 1280 euroa voitolla. Liput ovat kalliita, eikä niiden ostaminen kannata. Autolla sama neljän euron matka maksaa kaksi euroa. Omalla autolla pääsee tietysti myös aina perille, toisin kuin junalla.

Tarkastajat osuvat silti joskus kohdalle, mikä kiukuttaa aina vaikka kuinka yrittäisi suhtautua asiaan viileästi. Yksi käyttötarkoitus on varmasti Power Balance-rannekkeella vielä kokeilematta. Elektromagneettisesta kentästä kun ei koskaan tiedä. Ehkä se (ja vahva usko) hologrammin voimaan suojelisi arvaamattomilta ja julmilta lipuntarkastajilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti