sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Tanssii kristittyjen kanssa

Oma suosikkini Tanssii tähtien kanssa -kisassa on säteilevä Nasima. Erityisen hauskaa on ajatella miten kansan syvien rivien ennakkoluulot naksahtelevat suomisoffilla. Nasimahan edustaa juuri niitä maahanmuuttajia, joita asiaan kriittisesti suhtautuvat eivät oppinsa mukaan halua tänne. Hän on muslimi, kotoisin täysin erilaisesta kulttuurista ja saapunut Suomeen pakolaisena. Ja mikä kaikkein kauneinta – vihoviimeinen asia, jota nuorelta musliminaiselta kukaan odottaa, on salsan tanssiminen tv-showssa.

Päivi Räsäsen viimeisimmän tunnustuksellisen lausunnon mukaan meidän pitäisi suosia erityisesti kristittyjä maahanmuuttajia. Jäi kuitenkin määrittelemättä suositaanko vanhoilliskristittyjä vai liberaalimman, vähemmistöjen oikeudet huomioivan uskonkäsityksen kannattajia. Tästä linjauksesta ei ole enää pitkä matka siihen, että aamun ruuhkabussiin valikoidaan ensin valkoihoiset kristityt heteroseksuaalit. Tosin jos bussikuskit saavat päättää, voi olla, että valkoihoiset jäävät pääkaupunkiseudulla pysäkille palelemaan. Kuka sitten on oikea kristitty? Kirkkoon saa käsittääkseni liittyä kuka tahansa. Uskoahan ei tarvitse todistaa pääsykokein eikä lääketieteellisin testein.

Mielenkiintoista maahanmuuttokeskustelua käytiin myös kirjamessuilla. Sofi Oksanen sattui taas oivallisesti kiteyttämään yhteiskunnan tilan yhteen lauseeseen. “Miten Suomi olisi houkutteleva hyvin työllistyville maahanmuuttajille, jos täällä on ennakkoluuloja ja rasismia?” Asenneilmapiirin suora seuraus jo tällä hetkellä on se, että lahjakkaimmat ja kunnianhimoisimmat lähtevät, jos työmarkkinat eivät tarjoa heille haasteita. Tämä koskee yhtä lailla suomalaisia, joita ilmapiiri ei miellytä. Kaikki eivät haluakaan jäädä bussikuskeiksi ja siivoojiksi. Lähtiessään he ostavat vain menolipun.

Irlannissa oli vielä neljä vuotta sitten paljon ulkomaalaisia ja paljon työpaikkoja, jotka kohtasivat hyvin toisensa. Työttömyysprosentti taisi olla neljä, jota pidettiin lähes täystyöllisyytenä. Meillä hoetaan aina sitä, ettei täystyöllisyyteen koskaan päästä. Onko sitten yritetty? Ei kai silti ole pakko hyväksyä kiltisti sitä, että joka kymmenes istuskelee kotona. Irlanti houkutteli ihmisiä juuri samoista syistä kuin Suomi nykyisellään karkottaa. Elintaso oli hyvä, verotus lempeä ja ilmapiiri riittävän ymmärtävä monikulttuurisuutta kohtaan. Irlanti veti ilmeisillä hyödyillä ennen muuta työntekoon. Suomi ei valitettavasti tee niin.

Tunnen maahanmuuttajia, juuri niitä hyvinkoulutettuja ja kunnianhimoisia, joista EVA:n Talent available -raportti oli huolissaan. Moni on turhautunut ja tuntenut olevansa väärästä maasta. On väärä aksentti tai äidinkieli. On tuttu insinööri, joka ajaa pakettiautoa, sosiologi kouluavustajana, ekonomi asentamassa ilmastointilaitteita. On yliopiston opettajia, jotka ovat viettäneet puoli vuosikymmentä vastaanottokeskuksessa, ja joille ainoa mielekäs puuha on kirkon vapaaehtoistyö. Yhteiskunta on häviäjä, kun näiden ihmisten osaaminen, kokemus ja tekemisen motivaatio heitetään hukkaan ilman, että kukaan edes huomaa sitä.

Virallisena työllistämistoimena järjestelmä tarjoaa maahanmuuttajille palkatonta työharjoittelua. Sitä voisi kutsua toisella nimellä myös laillistetuksi orjatyöksi. Oppilaitokset ja työnantajat ovat keskenään sopineet, että jakson päättyessä sama yritys saa seuraavan työharjoittelijan, eikä ketään tarvitse oikeasti työllistää. Tämä on yksi tapa kaunistella tilastoja. Maahanmuuttajia jujutetaan koulutukseen, jossa ei opi mitään ja josta ei valmistu miksikään. Heille opetetaan suomea kursseilla, jotka laahaavat kuin humalainen humppaorkesteri. Ja oppilaitokset laskuttavat.

Tätä kutsutaan kotouttamiseksi ja se on poikkeuksetta harvinaisen tehotonta ja hyödytöntä. En tiedä ehdittiinkö Irlannissa kotouttaa ketään, kaikilla oli kiire töihin. Yleisesti uskotaan ilmeisesti, että maahanmuuttajat ovat Suomessa joko töissä, opiskelemassa tai elävät toimeentulotuella. Ei se niin suoraviivaista ole. Useimmiten he nostavat työttömyyskorvausta tai opintotukea ja käyvät samaan aikaan pimeästi töissä. Niin tekee moni suomalainenkin. Se, että työhaastatteluun pääsee vaihtamalla sukunimen, on ensi sijaisesti meidän tragediamme, ei maahanmuuttajien. Se, että systeemiä vedätetään, on epäkelvon systeemin vika. Kukapa ei tekisi itse samoin.

Samaan aikaan puolueet sorvaavat kilvan maahanmuuttopoliittisia lausuntoja, hakevat syntipukkeja lamalle ja julistavat homokantojaan. Epätasa-arvo voi silti oikein hyvin. Koko rakennusteollisuus elää pimeän työvoiman luvallisesta hyödyntämisestä. Talous hyötyy siitä, ettei valvontaa ole. Paritus ja prostituutio voivat oikein hyvin, sitäkään ei valvota. Samalla termillä voisi kutsua vuokratyövoiman hyödyntämistä. Samoin hyväveli-verkosto ja politiikan korruptio. Oikeita työelämän ongelmia olisi kyllä olemassa tutusta pätkätyöstä ja varhaiseläkkeistä alkaen, mutta niistä on päätetty vaieta.

Plyysikankaisten divaanisohviensa poteroihin kaivautuvat katkeroituneet kantasuomalaiset, jotka tähtäilevät haulikolla kaikkea mikä näyttää erilaiselta, eivät vie tätä maata mihinkään muualle kuin tunkiolle. Ainoa pelastuksen tie on Nasiman kaltaisissa kauniissa ja rohkeissa. Toivottavasti Nasima jaksaa tanssia, eikä anna periksi.

4 kommenttia:

  1. Tassa Nasiman jutussa on vaan se ongelma, etta luin etta hanta ovat "maanmiehet ja heimoveljet" uhkailleet, kun osallistuu nain rohkeaan kilpailuun ja viela niin paljastavissa vaatteissa. Se ei juuri ennakkoluuloja poista, painvastoin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta.

    VastaaPoista
  3. Niin moneet Suomalaiset kritisoivat apua jota annetaan ulkomaalaisille ja sanoo etta se on liikaa. Olen nyt tänne takaisin muutettuani mennnyt hakemaan avustusta ja töita, tiedän etta sita apua tarvitsee ja se ei ole liikaa.

    Jos tulee Suomeen pakolaisena ei tule tänne koska ne välttämätta haluaa, niiden on pakko. Jos ne sai valita maan, ja usein ei saa, he siltikin varmaan mieluummin eläisivät kotona jos suinkin voisivat. Monet joita ei hyväksytä pakolaisiksi on siltikin pakko elää sietamättomissä epainhimillisissä olosuhteissa. Suomalaisilla on asiat verrattava hyvin ne ei tajua kuinka kamalissa olosuhteissa ihmiset elävät maailmalla keehittyneissa maissakin kuten USAssa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista yleensä.

    Skeptigirl: Asioita katsotaan aika kapeasta perspektiivistä, eikä ymmärretä todellista hätää ja köyhyyttä, koska sitä ei täällä ole ja harva on oikeasti nähnyt mitään. Mittakaava on hukassa. Toisilla kotimaata ei edes ole olemassa. Vaihtoehdot ovat vähissä kun tänne joutuu.

    VastaaPoista