tag:blogger.com,1999:blog-42695861311352527132024-03-14T11:17:20.831+02:00Aikamatkustajan blogiKirjoittaja on viidessä maassa asunut irtolainen, paluumuuttaja ja maastamuuttaja, joka on muuttanut vuonna 2022 Romaniaan perheensä kanssa ja nauttii salaa kokemistaan kulttuurishokeista ja muista elämän eteen asettelemista kohtuuttomuuksista.Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.comBlogger297125tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-67322383354784129532024-03-09T22:34:00.005+02:002024-03-10T17:52:21.754+02:00Hyvät kaupunkilaiset<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdiR-gCZWoN5EYIjgCRr9yeX5QjgieuU1hVQXz91asq8v3Adhhy5rVAeU8DmZtzwSapbAxRE-I9dtz4ll8QIesyDW8_U02pC2pvkOTURZf7Su0Mq8-QeOpU6XoHR4saB_amb85xTG5zPd9AADIFsk6-kgF8nckqxVV4TMBXfqzdyncXnVqYyelkEp1QqPs/s1225/buster.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1030" data-original-width="1225" height="271" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdiR-gCZWoN5EYIjgCRr9yeX5QjgieuU1hVQXz91asq8v3Adhhy5rVAeU8DmZtzwSapbAxRE-I9dtz4ll8QIesyDW8_U02pC2pvkOTURZf7Su0Mq8-QeOpU6XoHR4saB_amb85xTG5zPd9AADIFsk6-kgF8nckqxVV4TMBXfqzdyncXnVqYyelkEp1QqPs/w321-h271/buster.jpg" width="321" /></a></div>Kuulin joskus Intiassa tarinan, jossa syrjäisen maalaiskylän asukkailta oli kyselty, miten brittihallinnon poistuminen oli näkynyt heidän elämässään. Kyläläiset eivät tuntuneet ymmärtävän kysymystä. Kävi ilmi, etteivät he olleet koskaan kuulleet brittien tulosta Intiaan. Brittien hallinto kesti kuitenkin lähes sata vuotta. Ehkä se näkyi Delhissä, niille jotka siellä kävivät. Maalla eletään kuitenkin eri aikaa. Uudet keksinnöt saapuvat hitaasti perille, jos saapuvat lainkaan.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Myös kulttuuriero maaseudun ja kaupunkien välillä on iso, ehkä jopa isompi kuin eri maiden tai kansojen välillä. Me asumme maalla. Neljännesvuosisadan pääkaupungeissa bunkanneelle siinä on välillä nieleskelemistä, mutta kaikkeen tottuu, sanotaan. Ehkä muutos on helpompi tähän suuntaan. En ikävöi pääkonttoreita enkä metroaikataulua. Anonymiteetin menettämisen kääntöpuoli taas on se, että joka kulmassa tulee joku tuttu vastaan. Olen siis <i>downshiftannut</i> onnistuneesti. Kuulostaapa kaupunkilaiselta. <span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">On trendikästä ilmoittaa luopuvansa jostakin, eritoten jos asuu kaupungissa. Täytyy vähentää kulutusta, kulkea julkisilla, ostaa käytettyä, matkustaa vähemmän eikä saa syödä lihaa. Myös diesel-autosta pitää luopua. Mikäs siinä, jos on varaa valita. Sitä kutsutaan toisaalta myös moraaliposeeraukseksi tai hyvesignaloinniksi. Samaa harrastavat niin ihmiset kuin yrityksetkin. Ilmoitetaan lista oikeiksi koettuja, muiden silmissä hyveellisiä valintoja, vaikka mummolassa sunnuntaina syödäänkin lihapullia ja katsotaan telkkaria.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Tulin Intiasta melkein suoraan Romaniaan parikymmentä vuotta sitten. Olin ehtinyt opetella kasvissyöjäksi. Olin siis luopunut lihansyönnistä. Yhtä nopeasti luovuin kasvissyönnistä tulevan anopin lihapadan edessä. Ei se kivutonta ollut, mutta vaihtoehdot olivat vähissä. Sama ongelma on maalla asuessa. Ostetaan ja syödään sitä mitä on. Siksi ajan diesel-autollani vielä monta vuotta. En pidä realistisena, että Romaniassa tapahtuu suuria muutoksia kovin nopeasti. Kierrätyskin on lähtökuopissaan ja digitalisaatiota ei ole edes aloitettu.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Täällä pidetään myös perinteistä sitkeästi kiinni. Jos turkkilaiset valloittajat eivät saaneet romanialaisia luopumaan kristinuskosta, mikään direktiivi ei saa romanialaisia grillaamaan sen paremmin ötököitä kuin nyhtökauraakaan. EU-byrokraattien pitäisi olla Ottomaanien sulttaanin joukkoja karskimpia ja siihen en usko.<span class="Apple-converted-space"> </span>Toisaalta EU:n kykyä käsittämättömiin saavutuksiin ei kannatta aliarvioida. Turkkilaisten mailla oli aikanaan kyseenalainen kunnia synnyttää käsittämätön <i>bysanttilainen byrokratia</i>. Brysselissä on varmasti jo lyöty entiset ennätykset.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Muutos lähtee ihmisistä itsestään, jos lähtee ja kun lähtee. Ei lasitornista käskemällä. Suomessa jos missä tämän pitäisi jo olla selvää. Voisi kuvitella, että valtion holhouksella olisi saatu sadassa vuodessa alkoholin kulutus kuriin, mutta eipä ole. Romaniassa viiniä saa maitokaupasta, eikä humalaisia silti juuri näy. En väitä, etteikö ongelmiakin olisi, mutta ei se siitä viinistä johdu. Nautin sekä viinistä, että sen kanssa lihakaupasta ostetuista porsaan niskapaloista, koska kannatan lähituotantoa. Niin täällä on tehty tuhansia vuosia.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Ei minulla mitään kehitystä vastaan ole, älkää ymmärtäkö väärin, kunhan se vie johonkin suuntaan. On kaunis ajatus sinänsä, että Espoossa pelastetaan maailmaa omilla kulutusvalinnoilla. Ikävöin kierrätyskeskuksia. Pelkästään Intiassa on kuitenkin 320 miljoonaa autoa. Niiden vaihtaminen sähköisiksi ei tapahdu vielä tänä vuonna. Ettekä te halua tietää, miltä Delhin sähköjohtoverkosto näyttää. Suurin osa maailman ihmisistä tekee valintoja, jotka ovat sekä mahdollisia että kannattavia. Elämä on lyhyt asketismiin vain idealismin vuoksi. Ideologia pitää siis onnistua myymään meille <i>uus</i>maalaisillekin, muuten se jää pienen piirin kaupunkiutopiaksi.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-81269889750268919862024-02-10T23:16:00.003+02:002024-02-10T23:17:36.144+02:00Tekoälypää<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwfDFiTZGlgyqNkNI28mcLVMZoOxJxb-eZZ1pbURG7qHD6fQvvHcGcnLcdLwAHGOXhh5BNEGvXI5xnBWOJoBs9LBpARLg3dk8Lg50SX-FMlkmtW5rnaGN65srMu8ydiBGbpp9Qk3sHfjD6GiWiaCDpsKvV9IpU6Ogm4utNp7UJuwx886mxmMmipwXFBMES/s626/vintage-tin-robot-grunge-background-3d-illustration_855892-694.png" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="626" data-original-width="626" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwfDFiTZGlgyqNkNI28mcLVMZoOxJxb-eZZ1pbURG7qHD6fQvvHcGcnLcdLwAHGOXhh5BNEGvXI5xnBWOJoBs9LBpARLg3dk8Lg50SX-FMlkmtW5rnaGN65srMu8ydiBGbpp9Qk3sHfjD6GiWiaCDpsKvV9IpU6Ogm4utNp7UJuwx886mxmMmipwXFBMES/s320/vintage-tin-robot-grunge-background-3d-illustration_855892-694.png" width="320" /></a></div>Ennen ehkä päiviteltiin, miksi syödä ravintolassa kun voi syödä kotonakin. Sitten keksittiin noutoruoka ja jotkut kysyivät, miksi kantaa ruokia kotiin, kun ne voisi syödä ravintolassa. Nyt pidetään ihan normaalina sitä, että joku kuljettaa maksua vastaan ruoan ravintolasta kotiin sen sijaan, että ajaisimme taksilla ravintolaan syömään. Mikä siis on seuraava kehitysvaihe? Veikkaan, että ihmiset tilaavat jonkun syöttämään, ettei tarvitse haarukoida itse. Tai ehkä syömään heidän kanssaan. Elämmehän palveluyhteiskunnassa. Moni muukin asia on ennen toteutumistaan kuulostanut älyttömältä. Katsotaan viiden vuoden päästä miten kävi.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Minulla oli lukioaikana luokkakaveri, joka oli kaukaa viisaasti päättänyt erikoistua tekoälyn tutkimiseen. Muistan sen hyvin, koska kukaan muu ei tiennyt mitä se tekoäly edes on. Hän selitti mielellään. Kukaan muu ei myöskään tiennyt mitä tekisi isona, en minäkään. Puhutaan siis ajasta ennen Googlea ja ennen internetiä. Tekoälyä en ymmärrä vieläkään, mutta olen ajatellut ottaa selvää. Vain muutaman vuosikymmenen luokkakaveriani jäljessä. Hän teki hyvän valinnan ja oli myös oikeassa: tekoäly tulee. No, nyt se on tullut.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Kehitys on siis väistämätöntä. Siksi myös tekoälyn kanssa on syytä oppia elämään, siitä ei tulla pääsemään eroon kun se on kerran laskettu ovesta sisään. On yritettävä tulla toimeen. Homo Sapiensin edesottamuksiin perehtynyt <b>Yuval Noah Harari</b> on yrittänyt ja asiaa pohdittuaan näkee tekoälyn mukaantulossa suuria vaaroja ihmiskunnalle. Olen samaa mieltä. Tekoäly vie meitä kuin gigabitin mittaa. Jos ihmisten käsiin päätyy jotain, mitä he eivät ymmärrä, mutta jolla saa nopeasti paljon aikaan, siitä ei voi seurata hyvää. Ihmiset eivät ymmärrä haluta hyvää toisilleen, eivätkä edes itselleen. Siinä ei ole äly auttanut tähänkään asti, ei oikea eikä teko.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Meille myös luvattiin jo kauan ennen tekoälyä, että robotit tulevat ja vievät meidän työmme. Kiltisti ja kömpelösti kuin sohvan alle jumiutuva robotti-imuri. Odotan edelleen. Sen sijaan, että pääsisimme loikoilemaan sohvalla kirjoja lukien, meille keksitään koko ajan uutta tekemistä, uusia ammatteja ja uusia mielikuvituksellisia tehtäviä. Kiirekään ei ole vähentynyt, eikä aika lisääntynyt. Missä viipyy luvattu edistys? Robotit eivät vieläkään paista pizzaa eivätkä jaa edes postia. Sen sijaan, että meiltä olisi viety puuduttavat työt, mieltä vietiinkin vapaa-aika.</p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Voin selittää. Sosiaalinen media, joka myytiin meille kauniilla nimellä, on nimensä vastaisesti tehnyt kaikista yhä epäsosiaalisempia ja kilpailuhenkisempiä. Sitä ohjaavat robotit eli tekoäly, jonka opastamana me seuraamme toisia epäsosiaalisia ihmisiä, jotka jakavat kuvia elämästään, jota ovat elävinään kuvitteellisessa sosiaalisessa todellisuudessa. Algoritmi ajaa meitä esittämään asioita, joita olemme tekevinämme, mutta emme tee kuin esittääksemme niitä muille. Tämä älylaitteiden avustama elämän simulaatio vie kaiken työstä jäljelle jäävän ajan, jota ennen kutsuttiin vapaa-ajaksi. Elämästä ei todellakaan ole tullut helpompaa vaikka annamme tekoälyn ajatella puolestamme. Huolestuttaako se ihmisiä? Eipä juuri.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Toinen tulevaisuuden väistämättömyys, jota meille innokkaasti markkinoidaan on ns. 15 minuutin kaupunki. Kauniisti runoiltuna ajatus on, että kaikki palvelut löytyvät läheltä ja voimme elää ekologisesti ja onnellisina. Todellisuudessa meidät aiotaan sulkea ghettoihin, missä mikään ei toimi ja joista ei pääse poistumaan kuin erikoisluvalla. Jos visiota ja sen mukana kasvavia veroja ei muuten suostuta nielemään, päättäjillä on vain yksi keino jäljellä. Kielletään kaikki muut vaihtoehdot. Ja kas, elämä suljetussa teknodystopiassa alkaa yhtäkkiä maistua. Sitä nimitetään <i>vihreäksi siirtymäksi</i>.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Itse olen jo tulevaisuutta ennakoiden siirtynyt asumaan suurkaupungista ns. 5 minuutin kaupunkiin eli oikeammin <i>böndelle</i>. Se tarkoittaa sitä, että jos lähtee kotoa autolla mihin tahansa suuntaan, on viidessä minuutissa kaupungin ulkopuolella. Pikkukaupungista myös löytyvät kaikki tarpeelliset palvelut. Siis ihan kaikki. Sekin on yksinkertaista. Riittää kun asennoituu niin, että se mitä sieltä ei löydy, ei ole tarpeellista. On helppoa olla onnellinen.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-38412182015778278092024-01-14T20:18:00.003+02:002024-02-10T23:25:24.838+02:00Löylykonsultti<p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi99uUmzRoDKUycaP9lHL4NMEG9nTOB3n8D3zR2ZajWiT7Sgg99GqC4QDknBslTcq303G3NWFhFMbCAVJxremKf4iUqZzyf8c5Kspn_eRWHj14PZ8UTT-ek6RNESeLAdxTZy_Fhu2KmMJ2r1IeX-fv1LohjK-2iSG8JSDz4CwIvdB8FTKGQpDBx8O1xRHjZ/s1638/5247369.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1638" data-original-width="1440" height="361" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi99uUmzRoDKUycaP9lHL4NMEG9nTOB3n8D3zR2ZajWiT7Sgg99GqC4QDknBslTcq303G3NWFhFMbCAVJxremKf4iUqZzyf8c5Kspn_eRWHj14PZ8UTT-ek6RNESeLAdxTZy_Fhu2KmMJ2r1IeX-fv1LohjK-2iSG8JSDz4CwIvdB8FTKGQpDBx8O1xRHjZ/w317-h361/5247369.jpg" width="317" /></a></div>Me olemme onnekkaita. Naapurissa on ihan oikea puulämmitteinen sauna, heti aidan toisella puolella. Kotiportilta näkee, onko naapurin saunassa kylpijöitä. Sauna lämpiää joka päivä ja kylpylässä on suolavesiallas ja palju ulkona avantouintia varten. Saunakin on varsin kelvollinen, täkäläisittäin löylyjen aatelia. Käyn siis siellä saunomassa, mutta ei sitä suomalaisittain oikein ole suunniteltu. Saunassa on aina yli 90 astetta lämmintä ja lauteet ovat tulikuumat. Kävijöitä kuitenkin riittää. Vakavasti asiaan suhtautuvat saapuvat löylyihin suippokärkinen saunahattu päässä.<span class="Apple-converted-space"> </span><p></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Olen käynyt kuukauden sisällä neljässä eri saunassa. Iloitsen toki siitä, että Romaniassakin on saunoja. Itse asiassa siitä on tullut trendi, kaikki hotellit haluavat oman <i>spa</i>-osastonsa hammameineen ja porealtaineen. Mutta silti, liian monessa saunassa on kaikenlaisia kummallisuuksia, jotka häiritsevät suomalaista saunojaa. Saunomisesta romanialaiset eivät valitettavasti ymmärrä yhtään mitään. On joko liian kuuma tai liian kylmä. Oven alla on kynnys, ilmanvaihto puuttuu, löylykiuluja tai kauhoja ei ole ja usein kielletään jopa löylynheitto. Jos sauna ei tuuletu tai kuiva kunnolla, lauteet varmasti homehtuvat, kuten uimahallissa oli käynyt.</p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Romanialaiset uskovat, ettei ns. kuivassa saunassa (<i>dry sauna</i>) kuulu heittää vettä kiukaalle. Minä heitän silti, jos varusteita ei ole tarjolla, vien oman vesipullon mukaan. Kukaan ei ole vielä moittinut. Eihän se ole mitään saunomista, että istutaan lämpimässä huoneessa ja toivotaan, että tulisi hiki. Seinällä on tiimalasi, joka mittaa 15 minuuttia. Monet uskovat, että on hengenvaarallista istua saunassa yhtään pidempään. Romanialaiset tulevat kuitenkin, vaaroista huolimatta saunomaan juuri terveyssyistä, mikä on tietysti ihan oikein. Saunassa ei siis käydä huvin vuoksi. Vain hullu suomalainen saunoo pelkästä saunomisen ilosta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Jokaisesta saunasta, tai oven ulkopuolelta löytyy täällä saunomisen säännöt. Joka paikassa ne ovat erilaiset. Älyttömin kaikista oli tyylikkään hotellin kylpyläosastolla, jossa kiellettiin sauna alle 16-vuotiailta. Niinpä muitakaan sääntöjä ei ole tullut noudatettua. Suomalainen osaa kyllä poistua saunasta, jos on liian kuuma tai tulee huono olo. Ja juoda jos on jano. Sen sijaan että pelotellaan saunomisen vaaroilla, romanialaisilta voisi kieltää joka paikassa mukana kulkevat älypuhelimet sekä saunassa että uima-altailla.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Epäilen, että malli saunomiseen on tullut Saksasta. Sääntöihin suhtaudutaan kuitenkin rennommin, mikä on tietysti hyvä. Saksalaiset myös saunovat alasti, tai näin olen kuullut. Romanialaiset eivät ole yhtä vapaamielisiä, täällä ujostellaan alastomuutta. Nuoret miehet ovat jopa niin arkoja, etteivät uskalla uimahallin pukuhuoneessa edes riisuutua vaan vetävät uimahousut alushousujen päälle ja ryntäävät altaaseen. Myöskään peseytymistä ei ole varsinaisesti onnistuttu yhdistämään saunomiseen. Kylpylöissäkään ei ole ollut tarjolla saippuaa, vaikka saunaosastolle voi tilata pizzaa ja olutta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Koska suomalaisena tiedän omasta kokemuksesta kuinka saunominen suoritetaan oikeaoppisesti ja paljonko löylyä kuuluu heittää, olen ryhtynyt omatoimisesti saunaoppaaksi paikallisille. Onneksi romanialaiset tykkäävät puhua ja saunassa syntyy hyviä keskusteluja. Kerron siis ylälauteelta kysymättäkin kuinka saunassa kuuluu olla ja jos joku on kiinnostunut, myös sen miten sauna kuuluu lämmittää ja rakentaa. -<i>Älä jätä muovimukeja lauteille, ota kauha pois vedestä, istu alemmalla lauteella jos on kuuma </i>jne. Vien maailmalle saunomisen ilosanomaa kauhallinen kerrallaan. Entisaikaan oli saunottajia, nykytitteliksi sopii paremmin löylykonsultti.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Jos siis tarvitset löylykonsulttia, ota yhteyttä. Tulen mielelläni teille saunomaan ja opastamaan kylpemisen jalossa taidossa. Palvelu ei maksa mitään, mutta saunan omistaja saa tarjota kylmät juomat.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-71970676827735979462024-01-03T18:42:00.005+02:002024-01-14T21:01:52.003+02:00Sopivin voittakoon<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4P3wOdNaoL7UBBwnIR_czI_4EO5HIRBy2TI13gwP2RJQ0EUhe1hBDu1_WYmL54l0vCsb-w0RbQ_aJK5YrNdVSNx-4JL16kM89b940honhd7R7nL4_yvx86t0uq1WRyq0UDrFUqPQBgSqL5t1c-jsv-gpCCVMHmqVs7iuFo1ojowCroeB0RqTce73lnE0h/s477/hermoso-caballo-negro-43088.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="415" data-original-width="477" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4P3wOdNaoL7UBBwnIR_czI_4EO5HIRBy2TI13gwP2RJQ0EUhe1hBDu1_WYmL54l0vCsb-w0RbQ_aJK5YrNdVSNx-4JL16kM89b940honhd7R7nL4_yvx86t0uq1WRyq0UDrFUqPQBgSqL5t1c-jsv-gpCCVMHmqVs7iuFo1ojowCroeB0RqTce73lnE0h/s320/hermoso-caballo-negro-43088.jpg" width="320" /></a></div>Päätin vuoden lopuksi käyttää harvoja jäljellä olevia kansalaisoikeuksiani ja äänestää presidenttiä. Tilasin siis äänestyspaperit ulkomaille, sain postia, luin ohjeet, vastasin vaalikoneiden kysymyksiin ja lähetin oikein piirretyllä numerolla varustetun lappusen takaisin Suomeen. Ehdokas löytyi vaivattomasti, koska kaikki vaalikoneet antoivat saman vastauksen. Nyt olen osallistunut päätöksentekoon. Kukaan ei voi väittää, etten olisi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Itse vaalia ei silti tarvitse jännittää. Ehdokkaani ei tule valituksi.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Presidentiksi valitaan demokraattisessa järjestelmässä ehdokkaista sopivin. Sopivin on sellainen, joka miellyttää mahdollisimman monia ja ärsyttää mahdollisimman harvoja äänestäjiä – saa siis eniten ääniä. Sopivin ei ole useinkaan pätevin, älykkäin tai kaunein, vaan se joka ei keikuta venettä. Näin toimitaan myös muualla työelämässä. Johtoon valitaan se, joka saa hommat tehtyä, ei aiheuta ongelmia ja osaa olla diplomaattisesti hiljaa silloin kun joku muu johdossa on sössinyt. Olen ollut sekä esimiehenä että rekrytoinut, tiedän kyllä. Myöskään presidentiksi ei haluta henkilöä, joka voi aiheuttaa epäjärjestystä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Mutta onko presidentin virka itsessään tärkeä? Itse asiassa valtaa on rajatusti. Kyse on lähinnä edustustehtävästä. Presidentti on PR-henkilö, joka saa tavata muiden maiden PR-henkilöitä. Pelisääntöjen mukaan maan johtaja hoitaa kansainvälisiä suhteita, voi armahtaa vankeja, jakaa kunniamerkkejä ja pitää puheita. Kaikki mitä presidentti tekee, on symbolista, myös puolustusvoimien ylipäällikkönä. Kuulostaa melko turhalta duunilta, jos ei satu erityisen paljon pitämään esiintymisestä ja edustamisesta.<span class="Apple-converted-space"> Arvojohtaminen jos mikä on epämääräinen homma. Työnkuvauskin saattaa olla varsin tulkinnanvarainen. </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Kyselyssä 37 % briteistä piti omaa työtään merkityksettömänä. Vaikka moni helposti ehkä vastaakin kyselyssä niin, vaikka pitäisi työstään, maailma on silti täynnä merkityksettömältä vaikuttavia pestejä. On esimerkiksi sisäisiä tarkastajia, kyselyjen tekijöitä, vastuullisuuspäälliköitä, kehitysjohtajia tai sääntöjen noudattamista valvovia virkailijoita. On myös tyytymättömien asiakkaiden rauhoittelijoita ja asiantuntijoita, jotka korjaavat ongelmia tilapäisesti, vaikka korjaus ei ratkaise itse ongelmaa. Annetaan siis ulospäin ymmärtää, että jotain ollaan tekemässä, vaikka mitään ei todellisuudessa tehdäkään. Sekin on työtä. </p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Näitä kutsutaan englanniksi hurmaavalla termillä <i>bullshit jobs</i>, joten presidentin virka selvästi istuu tähän samaan kategoriaan. <b>David Graeberin</b> samannimisessä kirjassa on eritelty enemmänkin vastaavia tehtäviä. Toki on myös duuneja, joissa tarkoituksellisesti johdetaan ihmisiä harhaan, kuten vaikkapa puhelinmyynti tai erilaiset lobbaajat. Olettaisin, ettei presidentti sentään aiheuta tarkoituksellisesti ongelmia. Siltä varalta, että tulisi kiusaus tehdä niin, presidentin valta on rajoitettu. Suurinta valtaa maassa käyttää parlamentaarisesti eduskunta, joten valta on turvallisesti jaettu useampiin käsiin. </p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Suomessa on muuten voimassa erikoinen laki, jonka mukaan presidentiksi ei voida valita ihmistä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Vastaava pykälä on vain Albaniassa ja Valko-Venäjällä. Sen sijaan väitetysti virkaan voi kuitenkin tulla valituksi hevonen. Kunhan se vain on musta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-62241607552781893582023-12-05T11:30:00.009+02:002023-12-29T21:07:51.198+02:00Herra B<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: helvetica; text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2NA5SvGxYrtBVsPqO5C1w_dRsAfbOd7pna-HcIayDDBMUDyteukh520h5P5uRHK_6bRN4vBKe5KsC5JK-FRtCg7IDC2Z4wuqv8W20epBYpu1fpig3_1WEj7agwcrbFsQ5iVuZFrAua4q-_HNwWyLUjY-JYI0kyN5vlV3Wt8fB8iT46wc4csxsE683XvFt/s1476/Godfrey_Kneller_-_Portrait_of_P.Potemkin_(1682,_Hermitage).jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1476" data-original-width="1163" height="432" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2NA5SvGxYrtBVsPqO5C1w_dRsAfbOd7pna-HcIayDDBMUDyteukh520h5P5uRHK_6bRN4vBKe5KsC5JK-FRtCg7IDC2Z4wuqv8W20epBYpu1fpig3_1WEj7agwcrbFsQ5iVuZFrAua4q-_HNwWyLUjY-JYI0kyN5vlV3Wt8fB8iT46wc4csxsE683XvFt/w340-h432/Godfrey_Kneller_-_Portrait_of_P.Potemkin_(1682,_Hermitage).jpg" width="340" /></a></div><span style="color: #666666;">Kun etsii tietoa jostakin yrityksestä Romaniassa, hyvin harvoin kerrotaan kuka sen omistaa. Ei ole myöskään sivua, jossa esiteltäisiin iloisten kuvien kera firman johto ja työntekijät, kaikki tiimeittäin. Ei kerrota harrastuksista eikä lemmikeistä, koska ei kerrota edes keitä firmassa on töissä, puhumattakaan liikevaihdosta. Avoimuus ei ole arvoista suosituin. Useimmiten yrityksen sähköpostikin on anonyymi, nimiä ei mainita, ei edes <i>tietoa meistä -</i><span style="background-color: white;">sivulla. Omistajaa ei saa mistään selville. Yrityksen omistaa </span></span></span><span style="background-color: white; color: #666666; font-family: helvetica; text-align: left;">kenties </span><span style="font-family: helvetica; text-align: left;"><span style="color: #666666;"><span style="background-color: white;">toinen yritys, jonka omistaa kolmas yritys, jonka osoitteena on joku toimistorakennus jossain.</span></span></span><span class="Apple-converted-space" style="color: #666666; font-family: Helvetica; font-size: 13px; text-align: left;"> </span></div><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Toisaalta jos kyselee paikallisilta, kaikki tietävät kyllä kuka firman, kiinteistön tai maat omistaa. Salaisuuksia on vaikea pitää, joku tuntee aina jonkun ja romanialaiset puhuvat paljon. Kauppakeskuksen, ravintolan, hotellin, rakennusfirman, jopa päiväkodin ja uudet kerrostalot omistaa Herra B. Tai ei tietenkään paperilla omista, koska Herra B on mukana politiikassa näkyvässä asemassa ja eturistiriita estää häntä puuhailemasta samaan aikaan liike-elämässä. Mutta toki vain teoriassa. Käytännössä Herra B käyttää bulvaaneina luotettuja tuttavia tai sukulaisia.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Keskiajan Romaniassa elettiin feodaaliyhteiskunnassa. Alueita hallitsivat bojaarit; tilanherrat tai ylimykset, jotka omistivat maan. Tavallinen kansa teki koko elämänsä töitä bojaarien mailla, enemmän maaorjina kuin työntekijöinä. Keskushallintoa ei ollut, joten bojaarit olivat käytännössä yksinvaltiaita. Ehkä elämä oli ihan hyvääkin, jos maanomistaja tai hänen vasallinsa sattui olemaan mukava ja kohteli alaisia siedettävästi ja odotukset elintason suhteen eivät olleet liian korkealla. Vapauksia ei toki ollut, mutta kuka niitä osasi kaivata? Kehittyneemmissä maissa maaorjuus päättyi aikaisemmin, mutta kurjilla syrjäseuduilla kuten Suomessa tai Romaniassa olot kehittyivät vasta 1800-luvulla.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Sisältäpäin romanialainen yhteiskunta on muuttunut varsin vähän viime vuosisatoina. Kommunismin kaaduttua on palattu takaisin tuttuun harvainvaltaan. Tämän päivän bojaarit omistavat maiden ja metsien lisäksi yrityksiä, osakkeita ja poliittisia puolueita. Muut tekevät yhä heille töitä, tavalla tai toisella. Ratsumiesten sijaan bojaarilla on Porsche. Rikkaat rikastuvat entisestään, koska heidän omaisuutensa on jo niin suuri, ettei sitä voi mitenkään menettää. Todellista vaaraa vapaasta kilpailustakaan ei ole, kun potentiaaliset haastajat voi eliminoida jo ennen kuin niitä edes ilmaantuu. Sen takaa valta-asema.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Demokratia on jonkinlainen seurapeli entisen feodaaliyhteiskunnan esirippuna, mentaliteetti taustalla on säilynyt ennallaan niin kommunismin kuin kapitalismin vuosien läpi. Romanialaiset uskovat edelleen vahvan johtajan malliin, jossa kaupungin pormestari on kansan silmissä yksinvaltias, joka antaa ja ottaa. Ehkä enemmän ottaa. Valtakauden alussa hänen annetaankin perinteisesti täyttää ensin omat taskunsa, jotta sitten voi jakaa muillekin. Jos ei muruja ala putoilla pöydältä, hän on ahne, mutta ei sillekään mitään voi. Sehän on inhimillistä. Kuulostaa hyvin keskiaikaiselta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Romanialainen joululauluperinne liittyy myös vahvasti bojaareihin. Jouluna nimittäin kansalaisillakin oli lupa kierrellä jopa kartanonomistajan ovella laulamassa, vastineeksi tarjottiin ruokaa ja juomaa. Vanhoissa lauluissa (koljadat) kerrotaan kansanomaisesti joulun tarinaa, mutta samalla niissä on hienovaraisesti pilkattu rikkaita bojaareja, joiden ovella siis laulettiin. Ja lauletaan edelleen. Jos bojaari kuitenkin kestää pienen piikittelyn ja tarjoaa köyhille alamaisilleen kakkua ja viiniä jouluyönä, hänet valitaan <i>demokraattisesti</i> jatkamaan virassaan seuraavallakin kaudella. Perinne on voimissaan edelleen.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-16510043764317053442023-11-25T22:16:00.011+02:002023-12-04T09:19:03.942+02:00Ursus ebrius<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHTcXi1zdVQ2ofOF8dPzVo3oh4vW9-hfULYt6Jg0BTuoFwRshrXtF02w16IdQMWyeJS7InchNLrCtOFZZiMXSXGlvwFp7zxaaCbcxreF3nlSF07AIxD_tbz1sLed9OuqMokeH5r24rsKQuXkJMAsIdd_CrvoVCif6p72mbrTkECyz-w_1iRcyIdGpy7imc/s772/Screenshot%202023-11-09%20at%2010.29.16.png" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="755" data-original-width="772" height="340" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHTcXi1zdVQ2ofOF8dPzVo3oh4vW9-hfULYt6Jg0BTuoFwRshrXtF02w16IdQMWyeJS7InchNLrCtOFZZiMXSXGlvwFp7zxaaCbcxreF3nlSF07AIxD_tbz1sLed9OuqMokeH5r24rsKQuXkJMAsIdd_CrvoVCif6p72mbrTkECyz-w_1iRcyIdGpy7imc/w347-h340/Screenshot%202023-11-09%20at%2010.29.16.png" width="347" /></a></div>Romanialla ja Suomella on yhteistä se, että molemmissa maissa on edelleen paljon metsää, mikä on iloinen asia. Metsissä asuu myös karhuja ja kummassakin maassa juodaan Karhu-nimistä olutta (romaniaksi Ursus). Oluen menekistä en tiedä, mutta karhuja Romaniassa on kolme kertaa enemmän kuin Suomessa, yli 6000 yksilöä, itse asiassa eniten koko Euroopassa. Metsääkin tosin riittää. Karhuja myös pelätään molemmissa maissa, vaikka niitä harva koskaan näkee livenä ja ne pelkäävät ihmisiä. Vai pelkäävätkö sittenkään?<span class="Apple-converted-space"> </span><p></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Meillä kävi vastikään karhu kylässä. Illan pimetessä puhelin piippasi terävää varoitusääntä, kuten täällä on tapana. Ilmoitus ei ollutkaan säähän liittyvä, kuten yleensä, vaan kerrottiin, ettei ole hyvä ilta lähteä kaupungille. Nuori kontio oli juoksennellut meidän kotikadulla, todisteena siitä on valvontakamerakuvaa. Emme siis lähteneet katsomaan nallea, koska en osannut ottaa varoitusta vakavasti. En todellakaan ajatellut, että karhu juoksentelisi ihan oikeasti keskellä kaupunkia. Ei uskonut moni paikallisistakaan.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Googlaamalla käy ilmi, ettei se kuitenkaan ole yhtään harvinaista. Ympäri maata on tehty paljon karhuhavaintoja tänä vuonna. Pelkästään syksyn aikana mesikämmenet ovat jolkotelleet vaikka kuinka monen isommankin kaupungin keskustassa koirien haukkuessa ja ihmisten kuvatessa. Miksi ihmeessä karhu lähtee kotimetsästään kaupungin kaduille? Mitä se etsii? Ihmisistä se ei kuitenkaan ole kiinnostunut. Ovatko marjat tai sienet loppuneet vai tuliko sille jano?<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Pari todennäköistä selitystä tulee heti mieleen. Metsää kaadetaan ainakin täällä pohjoisessa ihan liikaa, usein luvatta. Puu on rahanarvoista tavaraa ja viranomaisten valvonta pettää liian helposti. Jos sitä edes on. Kun ihminen saa mellastaa karhun kotikulmilla miten tahtoo, on karhullakin täysi oikeus tulla meidän kaduillemme juoksentelemaan. Toiseksi kotikaupungissamme kerrostalojen roskikset ovat kuin karhun ruokintapisteitä. Astioiden kannet jäävät auki, roskat ovat usein levitettynä pitkin katua. Biojäte ei todellakaan ole omassa astiassaan. Karhu saattaa myös huomata, että monen talon asukkaat ovat lähteneet ulkomaille ja puutarhan hedelmät ovat keräämättä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Kukaan ei kuitenkaan ole ehdottamassa kaupunkikarhun ampumista, vaikka se tulisikin kylään. Rauhoitettu eläin on rauhoitettu eläin ja yhteinen historia karhujen kanssa on pitkä. Muutama vuosikymmen sitten toreilla vielä kiertelivät “<i>ursarit</i>”, karhujen kesyttäjät esittelemässä tanssivia tai muuten temppuilevia karhujaan. Ammatti taitaa olla kadonnut, mutta edelleen kansanperinteessä karhutanssia esittävät ihmiset karhuiksi pukeutuneina, varsinkin uutena vuotena. Traditio on hieno ja sitä vaalitaan karhun arvolle sopivalla kunnioituksella.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Netistä sain selville, että karhut saattavat nauttia tilaisuuden tullen myös olutta, joskus reippaamminkin. Norjassa janoinen karhuperhe oli murtautunut mökkiin ja tyhjentänyt sata tölkkiä mallasjuomaa. Isännät eivät olleet kotona, joten emme tiedä tuliko kyseisistä nalleista lempeitä halailijoita vai ikäviä riidanhaastajia humalassa. Ehkä meidän citykarhummekin tuli vain etsimään yöelämää, juttuseuraa ja tuopillista. Pienen kaupungin yöelämä tosin on aika hiljaista. Seuraavan kerran kun puhelin piippaa, otan kameran ja six-packin Ursusta ja lähden heti kaupungille.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p></div></span></div>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-21875019516467272462023-11-20T17:03:00.005+02:002023-11-21T12:17:11.066+02:00Aikamatkustajan opaskirja on ilmestynyt<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXOk7hi0_8Qe0tVkWcf-hx3eKKx-_haTaWRj17ozRidwOUb0IBP_-XBM8X5IeZ3QD651EJG2mXXaZXCF_wd1OZRuW_1mP-KlNJf0MvDdeaLVyyR4teBEbyrsO6vL5OB7gL0wA5twXG0J-ZtkX045RIIZIl8RBQ2loTVqVBnBFd90MMlogi-K1BeibGY7Un/s1388/IMG20231120143622.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1388" data-original-width="1388" height="346" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXOk7hi0_8Qe0tVkWcf-hx3eKKx-_haTaWRj17ozRidwOUb0IBP_-XBM8X5IeZ3QD651EJG2mXXaZXCF_wd1OZRuW_1mP-KlNJf0MvDdeaLVyyR4teBEbyrsO6vL5OB7gL0wA5twXG0J-ZtkX045RIIZIl8RBQ2loTVqVBnBFd90MMlogi-K1BeibGY7Un/w346-h346/IMG20231120143622.jpg" width="346" /></a></div>Tämä blogi on ollut olemassa jo viisitoista vuotta ja julkaistuna on lähes 300 postausta. Suurin osa teksteistä käsittelee paluumuuttajan kulttuurishokkia, kotiinpaluuta ulkomailla asumisen jälkeen, siitä selviytymistä sekä nyt enemmän ulkomailla elämisen aiheuttamia positiivisia traumoja ja kulttuurien yhteentörmäyksiä. <p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Paluumuuttajan kulttuurishokki on tietokirjallisuudessa niukasti käsitelty aihe.<span class="Apple-converted-space"> </span>Siksi päätin julkaista blogikirjoituksiin perustuvan Aikamatkustajan opaskirjan, jotta aihe tavoittaisi myös ne lukijat, jotka eivät ole seikkailleet täällä <i>blogiversumissa</i>.<span class="Apple-converted-space"> </span>Kirja sisältää 103 kirjoitusta kulttuurieroista ja luettavaa on 235 sivua sekä 25 piirroskuvaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Kulttuurishokin kokemusta ei oman kokemukseni mukaan oteta kovin vakavasti. Siitä kärsivä jää helposti yksin, ilman vertaistukea tai ammattiapua ja joutuu selviytymään omin päin. Viranomaisia paluumuuttajan "kriisi” ei kiinnosta tippaakaan. Toki ahdingosta selviää kuivalle maalle ajan kanssa. Tilanteeseen sopeutuminen vain saattaa viedä vuosia. Tieto siitä, että joku muukin on käynyt läpi saman ja selvinnyt hengissä ei lisää tuskaa vaan helpottaa oloa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Takakanteen kirjoitin näin: vanhan intiaaniviisauden mukaan sielu jää matkalle, jos matkustaa liian nopeasti. Se tulee kyllä perille, mutta vähän jäljessä. Maasta toiseen muuttaminen on antoisa kokemus, siinä vain on sama vaara. Harkittuunkin ympäristönvaihdokseen sopeutuminen vie aikansa. Lähteminen kotimaasta on usein helpompaa kuin sinne palaaminen.</p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Paras lääke, jonka itse olen löytänyt, kirjoittamisen lisäksi, on huumori. Toivon, että se välittyy myös teksteistä, joita ei ole tarkoitettu otettavaksi liian vakavasti. Aikamatkustajan opaskirja ei myöskään ole oikeasti <i>opas</i> eikä kaikkia neuvoja kannata muutenkaan aina noudattaa. Kuten blogissakin, kirjoituksia voi lukea missä järjestyksessä tahansa ja monet kokemuksistani ovat toivottavasti ajasta ja paikasta riippumatta universaaleja ja inhimillisiä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">Jos haluat tilata kirjan suoraan postissa hintaan 15€ + postituskulut, lähetä nimi ja osoitetiedot sähköpostilla <a href="mailto:aikamatkustaja@gmail.com"><span class="s1">aikamatkustaja@gmail.com</span></a>. Saat tilausvahvistuksen ja maksuohjeet, varmistan myös kirjan saatavuuden ja toimituskulut. Paketti lähtee matkaan heti seuraavana arkipäivänä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: start;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: start;">P.S. Kirja löytyy myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.<span class="Apple-converted-space"> </span></p></div>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-74679120176374971222023-09-28T11:21:00.002+03:002023-09-28T11:31:14.360+03:00Kielellä puhumisen taito<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxuvPtk6ov_H1_KuqNg_deNockAFwzVLxsTeRJQ6wFRczjCzLvEZJL6U8G-aiB86hsZBM5FiOoTLR8-CWQTXtNAZhkXK_g5efmeoz2SDbXH_n9XPr0XqrZkpLj0_Ho8_t5-9KqEBPFrZzKi1FgTAbF40Pg_iBvGno4bdkR6CUaorefw0fR7VEp2mHMeBhH/s2500/tongue-mouth-face-stock-getty.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1882" data-original-width="2500" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxuvPtk6ov_H1_KuqNg_deNockAFwzVLxsTeRJQ6wFRczjCzLvEZJL6U8G-aiB86hsZBM5FiOoTLR8-CWQTXtNAZhkXK_g5efmeoz2SDbXH_n9XPr0XqrZkpLj0_Ho8_t5-9KqEBPFrZzKi1FgTAbF40Pg_iBvGno4bdkR6CUaorefw0fR7VEp2mHMeBhH/s320/tongue-mouth-face-stock-getty.jpg" width="320" /></a></div>Kaksi romanialaista poliisia seisoskeli torin laidalla. Ulkomaalainen turisti tuli kysymään jotain, mutta kumpikaan poliiseista ei ymmärtänyt sanaakaan. Turisti vaihtoi englannin ranskaan, mutta edelleen poliisit pyörittelivät päitään. Matkailija yritti vielä kahdella kielellä, mutta lopputulos oli yhtä laiha. Kun ulkomaalainen lopulta poistui paikalta, toinen poliiseista totesi vaikuttuneena toiselle: “Huomasitko Nelu miten montaa kieltä kaveri osasi?” Nelu kohautti olkapäitään. “Mitä sitten? Oliko siitä sille jotain hyötyä?”<p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Vitsi voisi hyvin olla totta. Kun kaikkeen on tarjolla erilaisia laskureita, mietin onko kielten osaamisessakin mahdollisesti joku laskennallinen hyöty, jonka voi matemaattisesti todeta. Onko olemassa saturaatiopiste, jossa uuden kielen opettelu ei enää ole kannattavaa? Samaan tapaan kuin palkkatyössä progressiivinen verotus pitää huolen siitä, että jossain vaiheessa palkankorotuksesta ei enää ole mitään iloa. Ja myös siitä ettei palkkatyöllä pääse vaurastumaan, koska olisi epätasa-arvoista jos työtä tekemällä saisi enemmän rahaa kuin työtä tekemättä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Jos kieliasiassa pitää tehdä valintoja, kannattaa varmasti opiskella kieltä, jonka puhujia on mahdollisimman paljon. Mandariinia puhuu 900 miljoonaa ihmistä maailmassa. Arabiaa ja hindiä puhuu molempia yli 300 miljoonaa, espanjaa melkein 500 miljoonaa ja portugalia sekä myös venäjää yli 200 miljoonaa. Vaihtoehtoja on. Jos ei osaa valita, voi opiskella esperantoa jota osaa 2 miljoonaa ihmistä. He ovat tosin ympäri maailmaa, eikä heidän kohtaamisensa saata olla kovin todennäköistä, joten hyötysuhde opiskelupanostukselle on heikko. Paitsi jos liittyy esperantoseuraan, jollainen Suomessakin toimii.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Kieliasiassa olen tähän asti luottanut vanhaan viisauteen, jonka mukaan kukaan ei ole vielä valittanut osaavansa liian montaa kieltä. Osaan kuutta kieltä. Maahanmuuttajana en ole kuitenkaan enää vakuuttunut, että minulle on pelkkää hyötyä paikallisen <i>lingon</i> osaamisesta. Jos nimittäin soitan johonkin asiakaspalveluun ja puhun vain englantia, palvelu on yleensä ystävällisempää. Epäilen, että olen “kiinnostavampi ulkomaalainen” jos puhun kaikkien ihailemaa maailmankieltä, kuin jos puhun kummallisella aksentilla heidän kieltään. Minut lokeroidaan kielitaidon perusteella kouluttamattomien joukkoon.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Jos en halua, että minua kohdellaan kuin pizzakuskia, en opettele kieltä lainkaan vaan pakotan muut puhumaan kanssani englantia. En voi tietysti enää perua hankkimaani kielitaitoani, palautusoikeutta ei ole. Mutta voin aina puhua englantia. Niin tekee moni maahanmuuttaja myös Suomessa ja nyt vasta ymmärrän miksi. Toiset eivät ole koskaan opetelleet suomea, toiset eivät vain halua käyttää sitä. Ongelma Romaniassa on se, että keskustelukumppaneita jää kovin vähän jäljelle. Yleinen englanninkielen taitotaso on varsin matala. Paikallisen kulttuurin ymmärrys olisi jäänyt myös ohueksi, ja olisin jäänyt ilman kaikkia niitä koskettavia juttutuokioita puheliaiden vanhusten kanssa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Jäljelle jää vielä yksi vaihtoehto – olla kokonaan puhumatta. Hiljaisuus on ainoa aidosti universaali kieli. Kuten keskieurooppalaiset sanovat: <i>Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen</i> eli siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava. Jos vain teeskentelisi sitkeästi ettei osaa muuta kuin suomea. Eikö sitä joka puhuu vähän, pidetäkin älykkäänä ja kiinnostavana? Jos ei puhu mitään, ei voi sanoa myöskään mitään tyhmää. Kuulenko sitten totuuden siitä mitä paikalliset minusta ajattelevat vai pidetäänkö minua vain yksinkertaisena?<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-89859084877032782982023-08-14T10:45:00.003+03:002023-08-14T10:48:22.049+03:00Antiskeptinen interventio<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgl7aadBjApDeLSNOP8DCq2wuTu3L11dKCPrwAZFCqOh0cIgxq2xkR17BCgy3tm33qZIC2z3hp3KBOpnJJMpHlTf4RGe3qk_ueYZUAkof2Gx9vaBDAiIMqEqSGKbceSlbPN1WeJRo4g67aJ09Bcm9f1iQhAOjzmK7YNCCUu3j-XXCLf5F20o-V4MAmNLtwI/s748/D9v_NtCX4AAmR4g.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="748" data-original-width="564" height="345" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgl7aadBjApDeLSNOP8DCq2wuTu3L11dKCPrwAZFCqOh0cIgxq2xkR17BCgy3tm33qZIC2z3hp3KBOpnJJMpHlTf4RGe3qk_ueYZUAkof2Gx9vaBDAiIMqEqSGKbceSlbPN1WeJRo4g67aJ09Bcm9f1iQhAOjzmK7YNCCUu3j-XXCLf5F20o-V4MAmNLtwI/w260-h345/D9v_NtCX4AAmR4g.jpg" width="260" /></a></div>Kun asuu ulkomailla, on syytä aika-ajoin muistuttaa itselleen miten tärkeää on ajatella positiivisesti. Varsinkin silloin kun kaikki ei mene niin kuin toivoisi, tai mikään ei mene niin kuin toivoisi. Kun kaikki tapahtuu liian hitaasti, tai yhtään mitään ei tapahdu, ihmiset ovat omituisia, kukan ei ymmärrä sinua ja sääkin on hanurista. Kulttuurishokki on kaivautunut ihon alle. Yrität googlata myönteisen ajattelun ohjeita, mutta mikään ei kuulosta uskottavalta. Suosittelen tekemään listan asioista, jotka ovat mukavia ja joista tulee oikeasti hyvä mieli.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">1. Syö hyvin. Ulkona syöminen ei Suomessa ole edullista. Mutta jos asut ulkomailla, se voi olla sitä. Romaniassa on erittäin helppo mennä istumaan terassille ja tilata ruokalistalta sitä mitä mieli tekee. Hintoja ei tarvitse murehtia. Syrjäseudulla eksoottiset vaihtoehdot ovat vähissä, mutta minulle sopivat myös pizzat, burgerit, pastat ja pihvitkin. Samalla kun odottaa ruokaa saa rentouttavan meditaatiohetken kaupan päälle. Nopeita lounaita täällä ei ole. Ihmisellä, jolla on varaa tulla ravintolaan, ajatellaan olevan myös aikaa odottaa annostaan.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">2. Lue kirjoja. Minulla on onnekkaasti ruhtinaallinen kokoelma suomenkielistä kirjallisuutta omassa hyllyssä. Olen viisaasti varautunut muutaman vuoden lukutarpeisiin. Mitenkään muuten en osaa varautua sotaan, pandemiaan tai maailmanloppuun. Hyllyssä odottavat paksut Rushdiet, Franzenit, Pamukit ja rivi Anais Ninin päiväkirjoja. Jos lukeminen silti loppuisi jostain ihmeen syystä, lisää kirjoja saa tilaamalla netistä. Testasin jo oman mielenrauhani takia palvelua. Finlandia-kirjassa ainakin on loistovalikoima käytettyjä kirjoja erittäin kohtuulliseen hintaan ja tilaaminen on tehty helpoksi. Laatikollinen kirjoja saapui kuriirilla jämptisti kotiovelle muutamassa päivässä ja kyyti maksoi kympin.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">3. Leiki että olet lomalla. Älä juutu rutiineihin. Tee parin päivän retki lähikohteeseen, aja vuorille tai merenrantaan. Nähtävää ja uusia paikkoja on aina lähelläkin ja kaikki on edullista, paitsi ehkä bensa. Voit ottaa myös bussin tai vaikka höyryjunan, mennä naapurikaupunkiin teatteriin tai konserttiin. Tai osallistu elokuvafestareille, kuten itse juuri tein. Sympaattisessa avajaisnäytöksessä oli 18 katsojaa ja meistä huolehtimassa 12 vapaaehtoista festarityöntekijää. Elokuva myöhästyi puoli tuntia kun jostain piti hakea yksi puuttuvat kaapeli. Ei se mitään, odotimme kiltisti. Kukaan ei hermostunut eikä lähtenyt kotiin.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">4. Unohda kiire. Mihin meillä muutenkaan on kiire? Jos hommia ei ehdi tehdä tällä viikolla, ne voi tehdä ensi viikolla tai ensi vuonna. Opettele lisää Chopinin preludeja.<span class="Apple-converted-space"> </span>Ne eivät vanhene eikä niitä voi soittaa koskaan liikaa tai liian hyvin. Avaa kolmen euron viinipullo ja istu terassilla kuuntelemassa kaskaiden siritystä kunnes ilta pimenee. Elämä on muutenkin liian suorituskeskeistä. Koko ajan pitäisi pyrkiä eteenpäin, matkustaa kauemmas, hankkia lisää tavaroita, ottaa käyttöön uusia sovelluksia ja parantaa elintasoa. Pitää olla aktiivinen, kunnianhimoinen ja pätevä. Miksei voi yhtä hyvin olla laiska ja tekemättä mitään? Ainakin vähän aikaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">5. Älä seuraa uutisia. Keskustelin ortodoksimunkin kanssa. Hän kertoi luopuneensa älypuhelimesta. Jokainen tietää, ettei sellainen ratkaisu ole helppo, oli sitten munkki tai maallikko. Kysyin varovasti miten sujuu. Elämänlaatu on kuulemma parantunut. Ymmärrän, että munkit ovat luopuneet monesta muustakin, mutta silti jostain syystä juuri tämä uhraus kuulosti merkitykselliseltä. Uutiset ovat täynnä negatiivisia asioita, jotka triggeröivät pelon ja vihan tunteita. Mistä jää paitsi, jos ei tiedä mitä jossain päin maailmaa on tänään tapahtunut? Jos se on tärkeää, siitä kyllä kuulee, munkki totesi. Älypuhelimesta luopumista en edes yrittäisi, mutta vain osittainenkin uutispimento kuulostaa oikein hyvältä. Heittäydyn siihen iloisin mielin.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-65618971428583060172023-08-05T18:02:00.001+03:002023-09-28T11:43:40.868+03:00Madonreikää etsimässä<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQQ6AkwVDCwKZD0Y_ZayQe3XdyMO4fOXJiF6Z8JNsRGFoXvLapkaBr2IVs9n0m470u6W1h0b3dw7QpnjESxk98KUWvX8KIYwOAcDefvOu5teWOwHYYsa4qdDmtIFwp_oMqdXFNJdPg-paG9P2QzSBJhTrR4Nz4IuAYzf5chQFncpLT7hRCg66jiulSLZPQ/s820/f19b6c27-41f0-4d4d-a5b4-e9dd8a63de60.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="820" data-original-width="590" height="471" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQQ6AkwVDCwKZD0Y_ZayQe3XdyMO4fOXJiF6Z8JNsRGFoXvLapkaBr2IVs9n0m470u6W1h0b3dw7QpnjESxk98KUWvX8KIYwOAcDefvOu5teWOwHYYsa4qdDmtIFwp_oMqdXFNJdPg-paG9P2QzSBJhTrR4Nz4IuAYzf5chQFncpLT7hRCg66jiulSLZPQ/w338-h471/f19b6c27-41f0-4d4d-a5b4-e9dd8a63de60.jpg" width="338" /></a></div>On kulunut vuosi siitä kun kirjoitin <a href="http://aikamatkustaja.blogspot.com/2022/05/kestavan-kehityksen-maassa.html" target="_blank">ensivaikutelmistani</a> saapuessamme Romaniaan. Nyt moniin asioihin on ehtinyt tottua, toiset jopa hyväksyä. Joidenkin osaa antaa olla. Mutta silti uskon, että alkuperäinen havaintoni oli ihan oikea: elämme kehitysmaassa. Romania on maa, jossa asiat etenevät äärettömän hitaasti, jos etenevät, sanovat viralliset EU-tilastot mitä tahansa. Ja aikamatka jatkuu myös tulevaisuudessa ellei maa löydä jostakin mystistä madonreikää, jonka läpi voi oikaista länsimaiden tasolle. Todennäköisyys sille taitaa olla pieni.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Matkailimme heinäkuussa Sisiliassa ja tarkkailin italialaista elämäntapaa. Sosiaalinen kulttuuri poskisuudelmineen ja italialaiset muutenkin muistuttavat hyvin paljon romanialaisia. Sisilia ei ehkä ole Unionin vauraimpia ja kehittyneimpiä kolkkia, mutta Romanian jälkeen se näyttää kuin eri planeetalta. Tiet, sillat, junat, liikenne ja yhteiskunta toimii, infra on siis hyvässä kunnossa. Miten italialaiset ovat onnistuneet ratkaisemaan samat ongelmat? Sielläkin on korruptiota, kuuma ilmasto, mukavuudenhaluisia kansalaisia, nepotismia, poliittista epävakautta ja vielä pakolaisiakin. Silti ero pahnanpohjimmaisiin Romaniaan tai Bulgariaan on ainakin 40 vuotta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Vaikka moni asia onkin hyvin tai ainakin näyttää siltä, jäteongelmaa Italiakaan ei ole taklannut. En ihan purematta niele uutisia, joiden mukaan maan kierrätysaste olisi Euroopan kärkeä. Ei näytä siltä. Roskaa on tienvarsissa jopa enemmän kuin Romaniassa. Ketään ei tunnu huolettavan, vaikka maastopalot piinaavat koko etelää. Jos maastossa on lasia, se sytyttää kuivat pensaat palamaan. Niin käy muuallakin kuin Välimeren maissa. Lasia ja muovia pusikoissa riittää. Epäonnisen lentojen perumisen takia näimme sattumalta myös Rooman ja matkasimme junalla läpi koko eteläisen Italian.<span class="Apple-converted-space"> Näimme paljon. </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Miten meillä sitten menee? Vuosi sitten pohdin kaupunkimme puiston kuntoa ja pysähtyneisyyttä. Uusi ja uljas suihkulähde värivaloineen toimii, esityksiä on kesäaikaan joka ilta. En edelleenkään tiedä miksi se kiinnostaa, mutta turisteja se tuntuu houkuttelevan kuin hunaja muurahaisia. Hanke on sittenkin onnistunut. Myös tenniskentät on korjattu, yllättävän ketterästi. Vanhojen kenttien tilalla on neljä komeaa massakenttää, joille pääsee jo pelaamaan. Ai jai, miten hyvä on uusi massa-alusta. Muuten tenniskeskus on pahasti kesken, kenttien ympärillä on hiekkakasoja ja yksi betoniranka pukukoppirakennukselle. Kehitystä kuitenkin tapahtuu ja hienohan siitä on tulossa, joskus, kun se valmistuu.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Hellepäivinä vasta illalla viilenee, joten läksimme yhdeksän jälkeen kävelylle, juuri hämärän laskeutuessa, samaan tuttuun puistoon. Vain suihkulähteen ympärillä oli muutama katuvalo, muuten koko alue oli säkkipimeä. Vastaan käveli kaksi paikallispoliisia, joten kysyimme selitystä tähän ilmiöön. Kuulemma kaupunki säästää. Siis elokuun lämpimänä iltana, jolloin koko seutu on täynnä lomailevia turisteja, joilla on muutenkin vähän tekemistä iltaisin. Haloo? Pizzerian terassikin oli lähes tyhjä, he ovat luottaneet siihen että parkkipaikan katuvalot valaisevat myös pöytiä. Ennen muuttoa yksi romanialainen ystävä antoi helpon neuvon: te tarvitsette vain kärsivällisyyttä, paljon kärsivällisyyttä. </p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Paikalliselta eläinlääkäriltä kuulin myös yhden surullisen tarinan. Kaupunki on päättänyt ratkaista käsistä karanneen kulkukoiraongelman taas kerran myrkytetyillä ruokapaloilla. Se näkyy heti lääkärin vastaanotolla. Vain yhden lemmikkikoiran hän on onnistunut pelastamaan, monta on kuollut jo käsiin. Omaa koiraansa hän ei tuo enää puistoon lainkaan, riski on liian suuri. Myrkyn uhriksi joutuvat ihan muut kuin kulkukoirat, joita siis tässä puistossa ei koskaan ole. Ne viihtyvät teollisuusalueilla, juna-asemalla ja torin liepeillä. Puisto sen sijaan on ainoa paikka, jossa sivistyneet koiranomistajat ja lemmikit ovat tavanneet toisiaan ja saaneet kävellä rauhassa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Koiraongelma tuskin ratkeaa kovin pian. Hylättyjä pentuja löytyy jonkun roskiksesta harva se päivä. Kuten ei laske liikennekuolemien määräkään niin kauan kuin ajetaan ylinopeutta ilman turvavöitä. Eikä anopin kerrostalon remontti alkanut vaikka sitä on lupailtu vuosia ja kerätty etumaksujakin. Varmaan syynä on säästö, tai sitten rahat on käytetty johonkin tähdellisempään. En tiedä mihin. Säästötoimet tuntuvat vähän samalta kuin kioskin omistaja vetäisi jäätelöpakastimen johdon seinästä yöksi, säästääkseen sähkölaskussa.</p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-41106331430470338392023-07-06T21:01:00.002+03:002023-08-13T22:09:55.325+03:00Makean puun ikävä<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxJn4ynMHQPmNXvsr2gqwRhj78WxLBqnQ9bC5VX7VS2LFMQzVhWvOIJR4M4h8ItvO0UZyGMj5vQxBLzdIo8cTllI9N0Ai_E_7oAhKyHqPGeqCh2uKNX_IBkX6fvaU5YiE_-9SUFVchMEOV86exPaT3lG3EuzcjjCraq5mcmhey24NlU-5ec_Jwi0kJPXGA/s1600/3fcdf3dfbed1ad81c64b37b98b5dba43.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1386" height="331" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxJn4ynMHQPmNXvsr2gqwRhj78WxLBqnQ9bC5VX7VS2LFMQzVhWvOIJR4M4h8ItvO0UZyGMj5vQxBLzdIo8cTllI9N0Ai_E_7oAhKyHqPGeqCh2uKNX_IBkX6fvaU5YiE_-9SUFVchMEOV86exPaT3lG3EuzcjjCraq5mcmhey24NlU-5ec_Jwi0kJPXGA/w287-h331/3fcdf3dfbed1ad81c64b37b98b5dba43.jpg" width="287" /></a></div>Ulkomaille muuttamisessa parasta on se kun saa löytää uusia asioita uudesta kotimaasta. On erilaisia ruokia, uusia makuja ja hassuja tapoja. Ihmiset ovat kummallisia, mutta vaikuttavat ystävällisiltä, ainakin jos ei ymmärrä kieltä. Kunnes iskee koti-ikävä ja tulee mieleen ruisleipä ja salmiakki. Mitä jos niitä ei saa mistään? Lapset sanoivat jo muutaman kuukauden jälkeen itku silmässä kaipaavansa suomalaisia ruokia. Lupasin tehdä mitä tahansa, vaikka hernekeittoa. Kertokaa mitä te kaipaatte, kullannuput. –Sushia ja nuudeleita, oli vastaus.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Ehkä ihmisellä on vahvin tunneside juuri tuttuihin makuihin ja hajuihin. Ihan aluksi olin nimittäin ennakoinut, että eniten ulkomailla tulisi ikävä lonkeroa, hapankorppuja ja lakritsia. Hätänumeroon ei kuitenkaan tarvinnut soittaa. Harmaata juomaa saa kaatamalla lasiin Giniä ja greippilimonaadia. Hapankorppuja löytyy saksalaisesta marketista, samoin kuin Fazerin suklaatakin. Lakritsi sen sijaan oli ongelma, kunnes bongasimme erään vaatteita myyvän halpakaupan kassalla Lontoon rakeita, eri nimellä tosin. Jos niitä ei enää löydykään, tiedän nyt mitä lakritsi on romaniaksi: makeaa puuta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Syksyllä tuli ikävä kontaktimuovia, kun piti päällystää koulukirjoja. Eihän niitä tietysti olisi tarvinnut päällystää lainkaan, ei sitä täällä harrasteta mutta halusin pitää kiinni perinteestä. Nuohottuani Ebayn, Emagin ja Amazonin miljoonavalikoimat olin jo luovuttaa. Muovirulla löytyi lopulta paikallisesta Jumbo-kaupasta, joka on vähän kuin Tiger, mutta kaksikymmentä kertaa isompana. Samalla metsästin epätoivoisesti mitta-astioita leivontaan. Ei löytynyt. Ne saa joku lähettää Suomesta. Täällä ei harrasteta teelusikallisia eikä desilitroja ja omaa tyhmyyttäni heitin mitat muutossa kierrätykseen. </p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Kunnolliset leivät ovat edelleen ongelma, vaikka saksalaiset ruokakaupat tekevätkin parhaansa monipuolistaessaan paikallista valikoimaa. Ruisleipää toki saa, useammastakin paikasta. Ruispaloja tai kaurapaloja ei, niitä on tullut ikävä enkä ole onnistunut kummankaan leivonnassa kovin hyvin. Vaalea leipä ei ole mitään oikeaa leipää. Sämpylöitä varten olen sekoittanut omat sämpyläjauhot, jotta niistä tulee vähän rouheampia. Joululimppua tein myös, mutta siirappia ei löytynyt mistään. Ei myöskään fariinisokeria, jota suomalaisissa resepteissä usein ehdotellaan.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Vaikeinta on ollut kuitenkin sopeutua siihen ettei margariinissa ole suolaa. Oletan, että tähän on jokin käytännöllinen syy ravintohistoriassa. Onko Suomessa jouduttu pitkän talven takia suolaamaan ruokaa raskaammalla kädellä? Onko vain suolan avulla selvitty hengissä pohjolan pakkasissa? Suolaton margariini on tietysti varsin terveellistä, mutta makutottumusten orjana ripottelen nyt merisuolaa jopa voileivälle. On jäljellä kaksi vaihtoehtoa. Joko reseptejä ja makutottumuksia muuttaa olosuhteiden armoilla tai sitten ainekset on valmistettava itse.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Koti-ikävää voisi tietsti helpottaa myös matkailemalla Suomessa. Tytär halusi lomailla pohjoisessa ja annoimme hänen mennä omille retkilleen. Kaikilla meillä ei ole tänä vuonna siihen aikaa, on jouduttu tekemään kompromisseja. Moni tietysti ajattelee, että eniten ulkomailla tulee ikävä Suomen kesää. Me muut matkustamme kuitenkin lämmittelemään Sisiliaan. Ja kun me häivymme Italian auringon alle, tytär hoitaa kissaa ja koiraa kotona – yksi iso ongelma on samalla ratkaistu. Suomen kesä on myös ollut täällä ilonamme jo kuukauden. Melkein joka päivä on satanut vettä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-81297806286522585032023-03-31T13:53:00.016+03:002023-06-03T09:45:04.818+03:00Sanokaahan<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnCltR2YkhxIBarDXamOklhZc3kMU9Dz_0-KGETjwsKHCGgLNToSe4e57tD_t9Dj_oc0IHEYMA4IAdb4NCIUtBlxDowAZGPWSo4HRkghgb3MrC0onkc3fS2xVOCWnOhxyBxjH5DsNf_zZOSssl56S32QhRiwZXzh5-J1OrpjhvupiwlFeWZ8Y8Zl5nAg/s1280/saikeirei-standing-bow-demo-video-poster-1280x.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="220" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnCltR2YkhxIBarDXamOklhZc3kMU9Dz_0-KGETjwsKHCGgLNToSe4e57tD_t9Dj_oc0IHEYMA4IAdb4NCIUtBlxDowAZGPWSo4HRkghgb3MrC0onkc3fS2xVOCWnOhxyBxjH5DsNf_zZOSssl56S32QhRiwZXzh5-J1OrpjhvupiwlFeWZ8Y8Zl5nAg/w390-h220/saikeirei-standing-bow-demo-video-poster-1280x.jpg" width="390" /></a></div>Hymy ei ole useinkaan herkässä, asiakas ei ole kuningas eikä iloinen palvelu kaupan elinehto. Romanialaisessa kaupassa ei välttämättä tervehditä, eikä kiitetä lähtiessä. Olen siksi olettanut, että asiakaspalvelu tai paremminkin sen puute on jonkinlainen jäänne kommunismin ajoilta, vähän niin kuin itäisessä naapurissakin. Asiakkaista ei tarvinnut kilpailla eivätkä hyllytkään notkuneet tavaroista. Olen myös ajatellut, että asiakkaalle hymyily on myyjän velvollisuus, jota minulla on asiakkaana oikeus vaatia. Onko sittenkään?<p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Tervehtimisongelman ratkaisu avautui minulle vasta vuosien ihmettelyn jälkeen. Kaupan kassoilla on töissä useimmiten naisia. Minä taas olen mies, joten romanialaisessa kulttuurissa on lähtökohtaisesti minun tehtäväni tervehtiä ensin. Myös kaupassa. Tervehdin siis kaupan kassaa ja vastineeksi saan ystävällistä palvelua. Jos kassalla on nuori nainen, hän saattaa tervehtiä minua ensin, koska olen vanhempi. Joka tapauksessa tervehdykseen aina vastataan. Toimiihan se näinkin.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Joskus kaupoissa tervehdyksen sijaan kuuleekin sanan <span face="arial, sans-serif" style="color: #5f6368; font-size: 14px;"><i>spuneți</i></span>, sanokaahan. Eli kertokaapa nyt miksi olette tullut. Sekään ei ole epäkohteliasta, vain suoraviivaista. Samalla tavalla espanjalaiset vastaavat puhelimeen: puhukaa, <i>diga me</i>. Voi myös sanoa hyvää päivää yleisesti astuessaan sisään vaikka optikolle tai kukkakauppaan. Joku aina vastaa, usein joku muista asiakkaista. Ah, niin yhteisöllistä ja epäsuomalaista! Sen sijaan tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun vastataan vain <i>alo</i>, eli haloo. Se ei tunnu vieläkään kovin kohteliaalta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Ehkä johtuu siitä, että asumme pikkukaupungissa, mutta pidän romanialaisten kiireettömästä tavasta puhua. Tehokkaalle pääkaupunkilaiselle se on vaatinut hiukan totuttelua. <span face="arial, sans-serif" style="color: #4d5156; font-size: 14px;"><i>Bună</i></span><i> ziua</i> sanotaan venytellen ja verkkaisesti. Tulkitsen eleen ystävälliseksi, kuten myös sen ettei ole kiire. Se tuntuu vanhanaikaisen kohteliaalta kuin nostaisi hattua ja kumartaisi. Yleensä ihmisillä onkin aikaa jutella, jos vain joku tulee aloittaneeksi sen keskustelun. Niinpä minä usein aloitan, enkä viitsi pahoittaa siitäkään mieltäni. Lopputulos on tärkeämpi.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Käyn usein pienessä ruokakaupassa, josta omituisesti tuntuu aina löytyvän kaikkea, vaikka tilaa on minimaalisesti. Sieltä saa tuoreita vihanneksia ja uunituoretta leipää. Kauppa on niin täynnä erilaisia tuotteita, että niitä on limittäin, lomittain, sekaisin toistensa päällä ja alla, kaksi kai kolme kutakin lajia. Kaikki on tästä huolimatta erittäin pedantisti järjestyksessä ja henkilökunta, kaupan tädit toimeliaita ja ystävällisiä. Tervehdin kaikkia ja kiitän lähtiessä saamastani palvelusta, kuten tapoihin kuuluu. Olemme jo tulleet vähän tutuiksi.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Niinpä oliivi- ja juustotiskin takana seisova rouva totesi eräänä päivänä, että olen laihtunut. Siis mitä? Näytin varmaan hämmentyneeltä, joten hän tarkensi asiaa: olette laihtunut <i>todella</i> paljon. Edelleenkään en osannut reagoida, enkä kiittää odottamattomasta kohteliaisuudesta, en ole koskaan ollut lihava enkä ole siis laihtunut viime aikoinakaan. Olenko syönyt liian vähän tai ostanut liian vähän? Hän ehkä kuitenkin sekoitti minut johonkin toiseen asiakkaaseen, joka on ollut tuhdimmassa kunnossa. Nyökyttelin kohteliaasti hymyillen ja jatkoin ostosten tekoa kun en keksinyt nokkelaa vastausta, joka ei olisi tuntunut kiusalliselta.<span class="Apple-converted-space"> </span>Mietin miten omituista Suomessa olisi, jos joku kommentoisi ulkonäköäsi julkisesti. Täällä ei. Onneksi ei väitetty että olisin lihonut. Niinkin voi käydä. </p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Parasta asiakaspalvelua olen saanut pienessä sekatavarakaupassa, johon satuin kävelemään suuri talomme mukana periytynyt seinäkello kainalossa. Kellon koneisto oli sulanut, sen paikka on ollut takan päällä hormia vasten ja takkaa on käytetty ahkerasti. Kaupan omistaja lupasi korjata kellon koska se on kuitenkin heiltä ostettu. Mikäs siinä. Pari kertaa ehdin kysellä kelloa, mutta koneiston vaihto ei ollut onnistunut, lasikin oli murtunut. Kun kolmannen kerran menin kauppaan, siellä odotti uusi kello paketissa. Tarjosin kyllä rahaa, mutta myyjä kivenkovaan väitti ettei se maksa mitään. Takuuhuollon vastineeksi voin vain ryhtyä tyytyväiseksi kanta-asiakkaaksi.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-14950356406257617722023-02-24T19:45:00.006+02:002023-02-28T11:20:12.757+02:00Elämän hissijonossa<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxFhxjqz1k9_iQ4yk6Z9RuftO6IbF6hMRH5FHdJ364A3VMXx-N39NrBDPj6X3U0hqusK7XxGDdDsdu_KdG5zUPzdj1H_3ggpe3Eb5bhpdAvVhmujfWWbDw_CxtVjJIkFa1cPplKz7UBFtPP7hoHtQX8i61H53cZkEszguWreTnRu7F2JrK0YcI3u04eA/s1080/zB5Hgni.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="860" data-original-width="1080" height="255" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxFhxjqz1k9_iQ4yk6Z9RuftO6IbF6hMRH5FHdJ364A3VMXx-N39NrBDPj6X3U0hqusK7XxGDdDsdu_KdG5zUPzdj1H_3ggpe3Eb5bhpdAvVhmujfWWbDw_CxtVjJIkFa1cPplKz7UBFtPP7hoHtQX8i61H53cZkEszguWreTnRu7F2JrK0YcI3u04eA/s320/zB5Hgni.jpg" width="320" /></a></div>Matkustimme Karpaateille laskemaan mäkeä. Jännitti aika paljon. Olen haaveillut hiihtolomasta Romaniassa tai muualla kunnon vuorilla aika kauan. Se jännitti ihan turhaan, kaikki meni hyvin. Tie oli erinomainen, vuokraamon välineet kondiksessa, rinteet sopivia ja olosuhteet kaikinpuolin mainiot. Väkeäkin oli kuin pipoa, eikä mistään olisi voinut sanoa olemmeko Romaniassa vai Suomessa hiihtämässä. Lumikin on samanlaista. Ihmiset näyttävät sukset jalassa ja kypärä päässä ihan samalta kaikkialla.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Paitsi hissijonossa. Sitähän ei oikeastaan saa oikeudenmukaisesti nimittää edes jonoksi, jos jonottajat eivät osaa jonottaa. Kyseinen muodostelma muistutti enemmän Bukarestin iltapäiväruuhkaa, jossa kolmelle kaistalle änkeää kuusi autoa rinnakkain. Jos tilaa jää, joku aina menee ohi, oikealta tai vasemmalta. Romaniassa siitä ei kannata edes suuttua, pahoittaisi vain oman mielensä. Jos taas ei anna tilaa, kukaan ei pahastu. Lopputulos on kuitenkin sama – kaikki pääsevät hissiin ja myös lopulta ylös.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Niinpä mekin jonotimme paikallisten mukana yhtä “rennosti”. Blokkasin sivusta ohittajia, nojailemalla leveästi sauvoihin. Pidin lasteni puolta puhuen kovaäänisesti suomea. Ymmärsin jonossa myös, etteivät romanialaiset opeta lapsiaan kohteliaiksi tai huomaavaisiksi, vaan selviytymään elämän hissijonoissa. Eli etuilemaan, kiilaamaan, käyttämään sauvoja ja kyynärpäitä ja varmistamaan sen, ettei oma lautanen jää koskaan tyhjäksi. Henkilökunta teki osansa tyylikkäästi ja ohjasi kaikki yksin jonottavat pareiksi, mikä säästi kaikkien aikaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Jonossa päädyin myös juttelemaan paikallisen hiihdonopettajan kanssa. Hän kiinnostui ulkomaalaisista, koska oli käynyt Ruotsissa. Ilmeisesti laskettelemassa. Kysyin, oliko hän tavannut täällä ruotsalaisia, tai kenties jopa suomalaisia. Se oli hauska kysymys, ei todellakaan ollut. No, miksi ei? Hiihtokeskuksia on paljon nykyään, rinteet hyviä ja maisemat komeita. Hintatasokin on leppoisa: päivän lipun ja vuokrakamat sai 30 eurolla, ravintola-aterian syö vitosella ja viiden hengen hotellimajoitus maksoi alle satasen.<span class="Apple-converted-space"> Kyllä täällä kelpaa lomailla. </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Mikä sitten mättää? Ainakin hotelliaamiainen. Arvostan kyllä, että aamiainen kuuluu huoneen hintaan, mutta en sitä että lyödään käteen ruokalista, josta täytyy tilata omat syötävät yksi kerrallaan. En pysty tekemään merkittäviä päätöksiä ennen kahdeksaa aamulla. Aamiainen kuuluu ehdottomasti niihin. Haluan, että listalla on valmiit aamiaisvaihtoehdot tai sitten laivabuffet, josta keräillä evästä. Ei monivalintakysymyksiä heti aamusta. Luulisi, että se on ravintolallekin helpoin tapa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Muuten olemme joustavia matkailijoita, meille riittää se, että on puhtaat lakanat ja lämmintä vettä. Epäilen vain, että kaikki lännestä tulevat skimbaajat eivät tyytyisi samaan. Pitää olla ystävällistä palvelua ja kaiken tulee näyttää kivalta ja siistiltä, myös rinteiden ulkopuolella ja hotelleissa. Niin kauan kuin kulkukoirat tonkivat roskiksia ja talot ovat kaikki harmaata betonia, saamme ensi vuonnakin olla hiihtokeskuksen ainoita skandinaaveja. Omat seikkailut Karpaateilla jatkuvat silti. Osaamme nyt myös jonottaa oikein.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-53319302314136842672023-01-01T13:54:00.002+02:002024-01-03T18:48:47.996+02:00Pyhän puuron kultti<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdStyOsyuq1CE2smQffUEr4Ligh_P75xFbw9D3RyN8xm2AFQvxuRoH_XFiJFEWNQj8H2oc9qnQH7Hd0vygV3iCtjfEtgctAbyrEEEYrHQx3_mUwvFplZWB-eaJ2sBhumiW9CVWaTS9q7-jXjxdnJ1EjJmxOZKPXh5gg0wBpD17s_I4-DWEDVz-5EJ3jA/s640/8186549c8fa30ea85675d2c78cb5d832--scary-costumes-elf-costume.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="443" height="471" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdStyOsyuq1CE2smQffUEr4Ligh_P75xFbw9D3RyN8xm2AFQvxuRoH_XFiJFEWNQj8H2oc9qnQH7Hd0vygV3iCtjfEtgctAbyrEEEYrHQx3_mUwvFplZWB-eaJ2sBhumiW9CVWaTS9q7-jXjxdnJ1EjJmxOZKPXh5gg0wBpD17s_I4-DWEDVz-5EJ3jA/w326-h471/8186549c8fa30ea85675d2c78cb5d832--scary-costumes-elf-costume.jpg" width="326" /></a></div>Tapasin suomalaisen tutun ruokakaupassa vähän ennen joulua. Etsimme molemmat jotain, kadonneita joulutraditioita kai. Hän pohti ettei taida lanttua olla myytävänä. Minä kaipasin maltaita ja pomeranssia. Kumpaakaan ei onnistanut. Ehdotin lantun tilalle bataattia, mutta kaveri pyöritteli vain päätään. Ei se ole sama asia, ei kuulemma yhtään. Perinteitä ei muuteta, kaveri totesi, vaikka asutaankin ulkomailla. Paitsi että jätin mallasleivän tekemättä ja korvasin piparitaikinan pomeranssin sitruunankuorella. Pipareita tuli silti.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Mutta jos lanttua ei todellakaan ole, alkaako juuri silloin tehdä mieli lanttulaatikkoa, mitä ei muuten olisi edes muistanut ajatella? Meillä joulun perinteisiin on kuulunut aina sekä puuro että tietty rauhallisuus. Riisipuuro syödään kanelisokerin kanssa ja sitä on haudutettu hartaasti maidossa, meillä nykyään kauramaidossa. Puurossa on yksi manteli. Oikeaoppisesti puuro tarjoillaan aattona lounaaksi, mutta tänä vuonna ehdimme joulupuurolle vasta illalla. Puuron keitossakin oli kiire. Suomessa jouluaattona ei koskaan ollut hoppu, odoteltiin pukkia ja iltaa, valmisteltiin ruokia ja käytiin saunassa. Availtiin lahjoja rauhassa koko ilta.<span class="Apple-converted-space"> Tai siltä se tuntui. </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Romaniassa ohjelmaa on koko ajan, joulurauhasta ei ole tietoakaan. Aattoilta jatkui tänä vuonna aamuyöhön asti, kun päädyimme poliisiporukan kanssa laulamaan <i>colindoja</i>, kiertäen talosta taloon. Hyvien paikallisten tapojen mukaisesti laulajat kutsutaan parin laulun jälkeen sisään (olimme ilmoittaneet tulosta etukäteen) ja tarjotaan ruokaa ja juomia, ennen kaikkea niitä juomia. Viidennen talon jälkeen alkoi jo väsyttää, joten kutsuimme koko porukan meille, jotta pääsimme kohteliaasti jättäytymään kyydistä. Lapset olivat keskenään kotona. Kolmelta aamulla poliisit jatkoivat matkaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">En ole tajunnut, että lapset ovat niin kiintyneitä meidän jouluperinteisiimme. Luulin, ettei sillä niin väliä, jos jotain muutetaan. Anopin jouluruoat olivat liian erilaisia. Se on outoa, koska liharuokien ja perinnelaatikoiden menekki on aina ollut muutenkin heikkoa. En tiedä edes mitä lapset kaipasivat. Minusta oli mukavaa kokoontua samaan pöytään isomman perheen kanssa, ihan sama mitä syödään. Joulun rauhallisuus on meillä johtunut vain siitä, ettei omassa perheessäni ollut tapana kokoontua suvun kanssa joulua viettämään. Niinpä meilläkään ei ollut vieraita.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Meillä on ollut näin vapaus luoda omat traditiomme kaikessa rauhassa.<span class="Apple-converted-space"> </span>En vain tiennyt että niistä oli tullut pyhiä. Nehän ovat kuitenkin monin tavoin improvisoituja perinteitä, yhdistelmiä kahden kulttuurin tavoista. Kompromisseja, joilla on selvitty juhlapyhien arkisista haasteista. Nyt lapset olivat sitä mieltä, että joulu oli ihan liian erilainen. Verrattuna mihin? Miksi joulun pitäisi aina olla samanlainen? Meidän joulumme ei ole koskaan ollut kovin tavallinen suomalainen joulu. Ei se voi sitä olla täälläkään. Aamuiseen joulukirkkoon tosin ehdimme edelleen, hiukan väsyneinä. Sekin on oma perinteensä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Pyhiä traditioita ovat siis: puuro, piirakat, graavilohi, joulumakkara, taatelikakku, marmeladimakeiset, suklaan syöminen, piparitalo, jouluelokuvat ja lahjat. Niistä ei tingitä missään olosuhteissa. Muusta voi ehkä joustaa, mutta mieluummin ei. Valitettavasti siihen, onko maassa lunta vai ei, ei joulupukkikaan voi vaikuttaa. Yksi perinne tosin muuttui tänä vuonna – joulupukkia ei nähty meillä. Se oli nuorimman toive. Kuulemma kaikki mysteerit on kuitenkin jo ratkaistu, eikä satuja tarvitse kertoa. Nyt on vuosi aikaa miettiä mitä mieltä tästä olen. Vaikka olenkin ollut useimmiten poissa kotoa, pukin vierailu on silti ollut osa minunkin jouluani.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-89431460986211260732022-12-17T23:43:00.001+02:002022-12-18T09:38:48.936+02:00Koiran homma<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_WnkrkAFuUqkUiw6ypbgF5QCE3sVrFijA_eYb8lBIqKE6p-2DajJZoPPkmG0VZKWnd6QdttEJzABvsADEv9nVzi2BrEa0rikO2W4vd8zmioBeMTb8693_zjYElizK_V7R8g0CVfU24vFSrGomwkVNZyD8GF-zPgvFgtsdf51UIjiAeaHCVu2PBk79wg/s1482/1200px-Giovanni_Battista_Moroni_-_Portrait_of_a_Gentleman_with_a_Dog_-_Walters_37501.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1482" data-original-width="1200" height="366" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_WnkrkAFuUqkUiw6ypbgF5QCE3sVrFijA_eYb8lBIqKE6p-2DajJZoPPkmG0VZKWnd6QdttEJzABvsADEv9nVzi2BrEa0rikO2W4vd8zmioBeMTb8693_zjYElizK_V7R8g0CVfU24vFSrGomwkVNZyD8GF-zPgvFgtsdf51UIjiAeaHCVu2PBk79wg/w296-h366/1200px-Giovanni_Battista_Moroni_-_Portrait_of_a_Gentleman_with_a_Dog_-_Walters_37501.jpg" width="296" /></a></div>Mikä on Romanian epäkiitollisin ammatti? Veikkaan, että se on postinkantaja. Täällä nimittäin riittää koiria postinkantajaa haukkumaan. Juttelin postia tuovan rouvan kanssa yhtenä aamuna. Kysyin miten hän pärjää naapuruston nelijalkaisten kanssa. - No, ensimmäisellä työviikolla olin kaksi kertaa paikattavana puremien takia, rouva kertoi hymyillen. Sen jälkeen on mennyt paremmin. Alueen haukkujat ovat tulleet ajan kanssa tutuiksi. Äänensävy paljasti, etteivät tunteet koiria kohtaan ole edelleenkään pelkästään positiivisia.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"> </span><div><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">En ole jakanut postia, mutta olen silti joutunut saman kohtalon uhriksi. Tein tuttavuutta yhden irrallisen koiran kanssa ollessani kesällä pyöräilemässä lasten kanssa. Olin pysähtynyt mäessä väärän talon kohdalle odottamaan nuorempaa poikaa ja iso uroskoira vain ilmestyi jostain mitään sanomatta ja tarrasi jalkaan kiinni. Sain tikit ja rabies-rokotteet, tapasin yhden kauniin naispoliisin sekä Sorjosta fanittavan sydämellisen ensihoitajan. Poliisi neuvoi tekemään rikosilmoituksen, paikalliset eivät.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">En nostanut syytettä. Kuulin poliisilta riittävästi koiran omistajista ymmärtääkseni miksi ei kannattaisi. Talossa asuu mustalaisperhe, aitaa ei ole, talokin on keskeneräinen, mutta kadunvarressa on kaksi isoa Bemaria. Poliisi tietää asukkaat. Sattumalta onnistuin kohtaamaan samalla kertaa Romanian kaksi polttavaa ongelmaa, koirat ja mustalaiset. Koiralle ei tapahdu mitään, se saa jatkaa elämäänsä, kuten sen omistajatkin. Suomessa tarina olisi mennyt varmaankin toisin, mutta nyt ollaan Romaniassa. En kaipaa vihollisia. Me vain kuljemme jatkossa toisia katuja.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Purema ei onneksi ollut kovin paha, ikävämminkin olisi voinut käydä. Mutta episodi muutti suhtautumistani koiriin. Olen nimittäin aina luottanut eläimiin, eikä Suomessa ole tarvinnut kohdata isoja irrallisia koiria. Täällä siihen tarjoutuu mahdollisuuksia vaikka joka päivä. Nyt lähden pienen koiramme kanssa lenkille pippurisumute taskussa. Kerran olen sitä joutunut käyttämään, mutta en edes osunut hampaita näyttävään reviirinpuolustajaan, joka luikki muutenkin pakoon. Edelleen luotan siihen, että valtaosa koirista on mukavia ja hyväntahtoisia. Ihmisiinkin olisi kiva luottaa, mutta eiväthän niihin luota koiratkaan.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Miksi jotkut koirat sitten purevat? Muita aseita koiralla ei ole kuin haukkuminen ja pureminen. Koira joko puolustaa reviiriään tai suhtautuu vieraisiin ihmisiin epäluuloisesti. Suurin osa Romanian koirista elää pihalla, joko pienessä häkissä tai liian lyhyessä ketjussa. Sillä ei ole mahdollisuutta tavata muita koiria, olla sosiaalinen, haistella ympäristöä, ei päästä juoksulenkille, eikä sitä ole koulutettu. Koiran ainoa tarkoitus on haukkua vimmatusti, jos joku yrittää tulla reviirille. En usko, että sellainen koira voi edes olla psyykkisesti terve. Niitä on kohdeltu kaltoin koko niiden elämän ajan. Minua purreelle koirallekaan on tuskin luettu iltasatuja takan ääressä. </p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Koirien hyvinvointia ajattelevat tosin monet romanialaisetkin laskemalla pihakoirat yöllä vapaaksi. Siksi pimeän aikaan liikkuessa on oltava varuillaan. Ne muodostavat laumoja ja suhtautuvat tunkeilijoihin niin kuin niille on opetettu. Koirat myös tapaavat toisiaan, mikä on sinänsä hyvä asia, ajatushan on sinänsä kaunis. Mutta ne myös lisääntyvät, koska suurin osa omistajista ei ole viitsinyt käyttää rahaa koiran sterilointiin. Niinpä koiria on aina vain enemmän.<span class="Apple-converted-space"> Eikä ongelmasta enää voi millään syyttää kommunismin ajan kollektivisointia ja ihmisten pakkosiirtoja maalta kaupunkiin. </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Usein luullaan, että ongelmana köyhissä maissa ovat kulkukoirat. Sinänsä totta, onhan sekin ongelma, mutta yksikään tapaamani kulkukoira ei ole käyttäytynyt aggressiivisesti. Katujen asukit ovat sympaattisia selviytyjiä, jotka osaavat tulla kaikkien kanssa toimeen. Kulkukoira saa toteuttaa vapaasti koiran tarpeita ja on siksi onnellinen, vaikkei sen elämä helppoa olisikaan. En silti voi mennä takuuseen, etteikö niistäkin löytyisi joku ihmisiin kyllästynyt pelokas yksilö, joka saattaisi kokeilla hampaita jonkun polvitaipeeseen.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Onnellisin koira löytyy silti meidän naapurustosta. Yhdellä vanhalla rouvalla on pieni lemmikki, joka on elänyt jo 19 vuotta. Se kävelee verkkaisesti ja viihtyy lähinnä sisällä, mutta voi muuten oikein hyvin. Kysyin rouvalta mikä on pitkän iän salaisuus. Hän kuiskasi kuin naapurin aidan takana voisi olla vakoojia. “Hän” ei ole koskaan syönyt muuta kuin ihmisten ruokia, sitä mitä muutkin. Eikä “häntä” ole koskaan viety eläinlääkäriin. Siinäs kuulitte lääkärit.<span class="Apple-converted-space"> </span></p></div>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-84529587668642617142022-11-09T23:39:00.001+02:002022-11-09T23:43:24.192+02:00Kyllä, herra professori<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg06nAq6ypZnUP5993lMhmfn3iNNxL7GkJT0UUJoiUvNcbozhHWLsqp9VQoLzIvjAUXKzSnRcE-DKq3Nq2X4glpesMfscjj9Gmc_hjNRPwTp6cmrnn92x2Z5GgqKmB50u04PIcZ-DChq-y47ytPIFZaiMowgbcLt0Eb0Nt60Kv50GyR0JH04b2XYk960Q/s1500/mad-eye-moody-at-the-blackboard.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="999" data-original-width="1500" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg06nAq6ypZnUP5993lMhmfn3iNNxL7GkJT0UUJoiUvNcbozhHWLsqp9VQoLzIvjAUXKzSnRcE-DKq3Nq2X4glpesMfscjj9Gmc_hjNRPwTp6cmrnn92x2Z5GgqKmB50u04PIcZ-DChq-y47ytPIFZaiMowgbcLt0Eb0Nt60Kv50GyR0JH04b2XYk960Q/w418-h278/mad-eye-moody-at-the-blackboard.jpg" width="418" /></a></div>En osaa edes kuvitella kuinka paljon itse olisin pelännyt vastaavaa tilannetta. Pelkäsin koulua Suomessakin. Mutta omat lapseni käyvät nyt sujuvasti koulua vieraassa maassa. Tai vieraassa ja vieraassa. Heillehän tämä on toinen kotimaa, mutta ei se silti kodilta vielä tunnu eikä koulu ole koti. Moni asia on koulussa toisin, mutta onko sittenkään niin huonosti. Tässä muutamia eroja.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span><p></p><p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"><b>Kaunokirjoitus</b>. Sitä he joutuvat opettelemaan, koska romanialaislapset ovat kirjoitelleet koukeroita ekasta luokasta asti ja kaunista käsialaa pidetään paitsi ihailtavana myös jonkinlaisena sivistyksen mittarina. Liikutuin kun katsoin nuorimmaisen keskittynyttä kiemurtelua – kauno on sitä samaa, mitä itse opettelin viime vuosituhannella, mutta täällä raapustetaan mustekynällä kuin Tylypahkassa. Ei sitä väkinäistä tökkökirjoitusta, joka on keksitty Suomessa paljon myöhemmin, ja joka ei muistuta sen paremmin tekstausta kuin käsialaakaan. Isommat tosin saavat luistaa kaunoilusta ja keskittyä mieluummin tekstin sisältöön, mikä on sekin reilua.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span></p><p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"><b>Kouluruoka</b>. Ilmainen ruoka. Sehän on maamme suurin ylpeydenaihe kansainvälisissä illallispöydissä. Ei hyvät ihmiset, ei mikään ole ilmaista, kyllä senkin vanhemmat maksavat. Mutta olennaisempaa on ehkä kysyä kelpaako 3 euron <i>ilmaisruoka</i> koululaisille. Lehtijuttujen ja oman jälkikasvun mukaan menekki on heikkoa. Ainakin Espoossa arviolta puolet yläastelaisista skippaa ruokailun ja loikkii Alepaan ostoksille. Romaniassa kouluruokailua ei ole koskaan ollut. Sen sijaan mukaan tehdään aamulla eväät, jolloin on turha valittaa kenellekään ettei ruoka maistu. Meillä on pakattu mukaan tortilloja, pizzapaloja ja toasteja. Ainakin toistaiseksi eväät on sekä tehty että syöty.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span></p><p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"><b>Kuri ja järjestys</b>. Opettaja ei ole “Sanna hei” vaan rouva tai herra professori. Jos edes uskaltaa puhutella, sillä opettajan auktoriteettiasema on kiistaton. Vanhempia ihmisiä teititellään muutenkin ja jos kunnianarvoisaa professoria erehtyisi puhuttelemaan liian tuttavallisesti, en epäile hetkeäkään etteikö se muistettaisi myös todistuksessa tai ainakin siinä isossa mustassa kirjassa, johon koetulokset merkitään. Kysyin teineiltä, ovatko opettajat pelottavia. -Ei ei, he vastasivat heti. Vain tiukkoja ja vähän totisia, mutta eivät kaikki. Yksi opettaja tosin laittaa laulamaan luokassa yksin, jos ei keskity opetukseen. Se on tehokkaampaa kuin mikään jälki-istunto.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span></p><p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"><b>Koulukuvat</b>. Kaunis idea tietysti, mutta toimiiko se lopulta niin kuin piti? Pikkuhiljaa koulukuvien laatu on laskenut ja samaa vauhtia hinnat kilpailutettu taivaisiin. Kuvat otetaan kiireellä, värikorjailua ei ole aikaa tehdä eikä ole aina ollut takeita siitäkään, että omalla mussukalla on silmät auki ja suu kiinni. Lapset inhoavat omia kuviaan ja vanhemmat tilaavat niitä velvollisuudentunnosta perinteitä kohtaan. Romaniassa kuvat otettiin heti ensimmäisen koulupäivän aamuna pihalla. Aurinko paistoi, kaikilla oli juhlavaatteet päällä ja homma oli hoidettu. Ilman ylimääräistä stressiä. Samalla lukiolaiset saivat kuvan kulkukorttiinsa. Kätevää. Tosin en ole nähnyt niitä kuvia vielä missään.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span></p><p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"><b>Päättäjäiset</b>. Livahdimme mukaan serkun juhliin jo keväällä. Kevätjuhla pidettiin ravintolassa – oli ohjelmaa, palkintoja, puheita, ruokaa, musiikkia ja tanssia. Vanhemmat maksoivat toki, mutta puitteet olivat komeat. Entä sitten ne avajaiset? Niin, koulun avajaisia vietettiin ensimmäisenä päivänä koulun pihalla komein juhlallisuuksin. Koko koulu kerääntyi ulos, kaupunginjohtaja ja rehtori pitivät puheet. Pari oppilasta lausui runoja ja esitti lauluja. Vanhemmat kyynelehtivät ilosta. Sitten puhui poliisipäällikkö ja kolme pappia piti lyhyen palveluksen ja siunasi alkavan kouluvuoden. Lopuksi kolme kyyhkystä päästettiin juhlallisesti vapaiksi häkeistään ja ne katosivat jonnekin pilvettömällä taivaalla.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-28682819203908566212022-09-05T21:21:00.005+03:002023-08-05T22:32:05.820+03:00Vinksin vonksin<p><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfF6n6iZ5q22Zkd20jYx6Wg-KzzvbKCGzsiLQtsoK4Dr-QnOqUjKUWt08mzpW8Gp5GLh0kld2HwlFfoGdQb4-gqne0v83GfEnNpQA0V7W--FAYgetUY7TS4cykX1fIJU0AqUp6txeMY5ZLDR9Z3stzqdhtKsrCF-eipEWmpU2z4OXV1pjjPn5Wat9Thg/s3040/Chaplin_The_Kid_edit.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3040" data-original-width="2248" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfF6n6iZ5q22Zkd20jYx6Wg-KzzvbKCGzsiLQtsoK4Dr-QnOqUjKUWt08mzpW8Gp5GLh0kld2HwlFfoGdQb4-gqne0v83GfEnNpQA0V7W--FAYgetUY7TS4cykX1fIJU0AqUp6txeMY5ZLDR9Z3stzqdhtKsrCF-eipEWmpU2z4OXV1pjjPn5Wat9Thg/s320/Chaplin_The_Kid_edit.jpg" width="237" /></a></div><p></p><span id="docs-internal-guid-41898c69-7fff-9b49-e476-8581087cf9ae"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Suurin kulttuurishokki ei aiheudu ilmastosta, ruoasta eikä taloudesta vaan ihmisten käyttäytymisestä. Romaniassa minua on aina hämmentänyt se, miten romuna kaikki on. Tuntuu siltä, ettei mitään koskaan korjata. Miksi? Infra on rikki. Kadut, sillat ja talot murenevat. Kommunismin kaaduttua vanhaa järjestelmää syytettiin vuosikausia johdonmukaisesti kaikista ongelmista. Kaikki oli Ceausescun syytä. Sitten syyllisiksi löytyivät köyhyys, huono hallinto ja korruptio. Vika oli siinä, ettei oltu EU:ssa, jäsenyyden jälkeen vika oli EU:ssa. Oli todellinen syy mikä tahansa, ongelmat johtuvat kuitenkin ihmisistä. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Viimeiset 15 vuotta EU:n rahahanat ovat olleet herutettavissa kehityshankkeisiin. Toki niitäkin on toteutettu, mutta yleiskuva on silti 30 vuotta diktaattorin teloituksen jälkeenkin hyvin post-kommunistinen. Kaikki on enemmän tai vähemmän vinksin vonksin ja heikun keikun. Yhteiskunta ei toimi niin kuin sen pitäisi. Kaikki uskottavat selitykset alkavat olla vähissä. Kyllä, korruptio on todellinen ongelma, mutta ei siitäkään voi lopulta syyttää kuin ihmisiä. Kulkukoirat ovat myös ongelma, mutta sen voivat ratkaista vain ihmiset, eivät koirat itse. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Jos jotain on mennyt rikki ja kukaan ei korjaa sitä, on lopulta vain romanialaisista itsestään kiinni tehdäänkö asialle mitään. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Omista pihoista ja taloista kyllä osataan pitää hyvää huolta. Osaamisesta se ei ole kiinni, kädentaidot ovat kunnossa. Samassa maassa olen nähnyt luostareita ja hotelleja, joiden puutarhat ovat niin viimeisen päälle hienoja ettei niistä enää saisi täydellisempiä. Olen nähnyt tahrattoman kiiltäviä, ylellisiä kauppakeskuksen vessoja ja siltoja, jotka näyttävät murenevan alta jos niille uskaltautuu autolla. Yksityinen sektori toimii omilla säännöillään, julkinen omillaan ja ne ovat kaksi eri todellisuutta. Yhteinen tila ei kuulu kenellekään. Kaupunkien keskustoissa on kiveyksiä ja portaita, jotka ovat olleet rikki jo niin kauan, etteivät paikalliset enää muista aikaa jolloin rappunen oli ehjä ja siihen saattoi astua. Niinpä epäkohtaan ei enää kiinnitä mitään huomiota. Silmä tottuu, kuten sanotaan. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">On sekä materiaalista että henkistä köyhyyttä. Jos maa on köyhä ja se näyttää köyhältä, on kyse luultavasti molemmista. Sillan korjaaminen vaatii rahaa ja monta operaattoria, mutta moni muu asia olisi ratkaistavissa myös ilman isoa säkillistä euroja. Ihmiset lopulta valitsevat itse millaisessa ympäristössä ja millaisessa maassa haluavat elää. Yhteiskunta muodostuu ihmisistä. Jos ihmiset kieltäytyvät asumasta roskien ja rikkinäisten talojen keskellä, asialle ehkä tehdään jotain. Jos se taas ei häiritse riittävän paljon, sille ei tehdä mitään. On maa köyhä ja siksi jää. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Miljoonat romanialaiset ovat tosin tehneet jotain. He ovat muuttaneet pois parantaakseen omaa elintasoaan ja elinympäristöään. Niille, jotka jäävät tipahtaa epäkiitollinen tehtävä ratkaista ongelmat, joita enemmistö ei näe ongelmina. Tällä hetkellä roskien heittäjiä on enemmän kuin niitä, joiden mielestä kyseessä on ongelma. Sitten kun ymmärrys tavoittaa kaikki kansanryhmät, voi tasapaino keikahtaa toisinpäin ja muutos lähtee liikkeelle. Se vaatii kuitenkin riittävän massan tuekseen, jos ei enemmistöä niin ainakin äänekkään vähemmistön. EU-lainsäädännon painostus yksin ei ole riittänyt. Muutosta ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa ellei valtaan saada poliitikkoja, jotka tekevät enemmän ja puhuvat vähemmän. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Matkustimme elokuussa lomalle Kreikkaan, Bulgarian ja Makedonian kautta. Automatka oli avartava ja yllättävän pitkä vaikkei kartalla näyttänytkään siltä. Matkan pituus on tosin suoraan riippuvainen teiden kunnosta. Ensimmäinen havainto matkalla oli, että Bulgariassa kaikki on vielä enemmän rikki. Se on lohduton totuus, koska molemmat ovat EU-maita. Kylät, talot ja koko ympäristö näyttivät hylätyiltä. Toinen havainto oli, että Kreikassa on edelleen kaunista. Niin kylät, tavernat, nähtävyydet ja rannat kuin moottoritietkin ovat kauniita. Suomalaisittain Kreikka on köyhä maa ja siellä ajetaan vanhoilla autoilla, mutta kreikkalaiset pitävät itse huolen siitä, että heidän maansa on kaunis, siisti ja äärettömän ystävällinen. Se on lopulta ihmisistä kiinni ja takaa, että turistit tulevat sinne aina takaisin. Niin mekin ihan varmasti vielä palaamme. </span></p><div><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div></span>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-56871559587375766762022-07-22T16:13:00.003+03:002022-12-17T23:46:27.199+02:00Keltaisessa talossa<p><span style="font-family: arial;"><span style="background-color: white; color: #262626;"></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: arial;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhaWiJxj5kd2laq_3RxWmrkWmF7eHAUnoILCz3ryIBQoILpqoEAQFs52t1Im-C4o50aA9gqzNNLM8qmR6X5ClbE1yCUHwurMs3ufcTBXOayEb5PxJz-nN3aGeEvR33ulLm_JG3rj6VwmIXdjVf6k255yiOGvABb_7v6PAHISNmmFeTe1YqhvnRfsAAYA/s1417/9896637665_02a8910809_h_1.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1417" data-original-width="1081" height="404" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhaWiJxj5kd2laq_3RxWmrkWmF7eHAUnoILCz3ryIBQoILpqoEAQFs52t1Im-C4o50aA9gqzNNLM8qmR6X5ClbE1yCUHwurMs3ufcTBXOayEb5PxJz-nN3aGeEvR33ulLm_JG3rj6VwmIXdjVf6k255yiOGvABb_7v6PAHISNmmFeTe1YqhvnRfsAAYA/w308-h404/9896637665_02a8910809_h_1.jpg" width="308" /></a></span></div><span style="font-family: arial;">Kun tyttäremme oli pieni, hän lähti aina löytämään jotain. Ei koskaan etsimään, vaan suoraan löytämään. Se on optimistin elämänasenne, jossa aina löydetään eikä tarvitse pettyä. Niin mekin teimme talon kanssa. Läksimme vain lapsenomaisesti löytämään, koska muitakaan vaihtoehtoja ei ollut. Paluulippua ei ollut takataskussa, kaikki oli myyty ja olimme päättäneet asua Romaniassa. Muuta suunnitelmaa ei ollut. Sitten me löysimme, metsän reunasta. Niin kuin Lumikki sadussa, ihan sattumalta.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> </span></span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Ehdimme vähän etsiäkin, mutta emme niin kauan että kukaan olisi vielä ahdistunut. Teimme tarjouksen, ja koska muita tarjouksia ei ollut, omistajat päättivät myydä meille. Kaikki olivat tyytyväisiä. Tasan kaksi kuukautta maahan saapumisen jälkeen kannoimme jo Suomesta lähetettyjä laatikoita ikiomaan kotiin. Tottakai meillä oli haaveita talon suhteen ja ehdimme nähdä monta huonoa vaihtoehtoa. Mutta se, että asumme omassa talossa, joka on ihan valmis ja jota ei tarvitse yhtään remontoida, on pieni ihme. Kaikki ovat uuteen kotiin enemmän kuin tyytyväisiä.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Meillä on nyt siis keltainen kivitalo, jossa on kolme kerrosta ja kaikille omat huoneet. Neliöitä on kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Alakerrassa on viileä kivilattia, iso keittiö ja takka. Ylin kerros on isoa avointa tilaa, jossa voi harrastaa mitä kukin haluaa. Ovet ja ovenkarmit ovat tummanruskeaa puuta, samoin keittiö ja olohuoneessa on pari punaista tiiliseinää, mistä tulee mieleen sekä Olari että joku amerikkalainen 90-luvun sitcom. Keskikerroksessa on parkettilattiat ja kolme parveketta. On myös hyvin hoidettu piha ja grilli. Terassille mahtuu syömään suojassa auringolta ja kesäkeittiö toimii oivallisena varastona. Talon takana kasvaa jättimäisiä vadelmia. Olisi voinut käydä huonomminkin.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Tämän lisäksi saimme kaupan päälle koko joukon huonekaluja, joita emme pyytäneet emmekä olisi luoja varjelkoon koskaan ostaneet. Niihinkään emme kiinnittäneet huomiota taloa katsoessa. Yleensä myyjät vievät tavarat mukanaan, mutta sanoimme vain, että voitte jättää mitä haluatte. Meillä ei ole mitään. No nyt on. Talo täynnä painavia puisia vaatekaappeja ja lipastoja, uusantiikkinen sohva ja barokkityylinen ruokailuryhmä. Ei, emme olisi ostaneet niitä, mutta huonekalut ovat niin laadukkaita, ettei niitä voi kuin ihailla. Massiivipuisen kirjahyllyn sai tosin isoäiti, joka on nyt myös ikionnellinen.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Kun kerroin siskolleni talosta, hän vain totesi, että niin se menee: annoitte pois ja saitte uudet tavarat tilalle. Siskoni kävi “löytämässä” meiltä kolme autokuormallista aarteita. Loput myytiin, lahjoitettiin tai kuskattiin kierrätykseen, ja hyvin toimiva pesukone sai uuden siunatun elämän luostarissa. Luopuminen ei ollut ollenkaan helppoa, mutta uskoin silti että se on ainoa oikea valinta. Mukana roudasimme vain yhden sohvan, työpöydän ja pianon. Kierrätin kirjoja ja myin jopa soittimia, joten uhrauksia on tehty. Lopulta kaikki on silti ihan hyvin.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Paitsi, että talon ovat rakentaneet kääpiöt. Huomasimme sen vasta kun aloimme kantaa sisään tavaraa. Isoja huonekaluja tai patjoja ei todellakaan viedä portaista kumpaankaan suuntaan. Lamput saa vaihdettua ilman tikkaita ja yli 190-senttiset joutuvat varomaan päitään yläkertaan noustessa. Katto on matalammalla kuin normaalisti. Emme mekään huomanneet asiaa taloa katsoessa, eikä se meitä häiritse edelleenkään. Elleivät lapset kasva reilusti yli pituusennusteiden. Ei ero huonekorkeudessa ole kuin 15 cm normaaliin, mutta katsotaan talvella miten se vaikuttaa kun maksamme lämmityslaskuja. Voi olla että siinä on hyvätkin puolensa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-27520196695189224712022-06-27T14:11:00.006+03:002022-06-27T14:19:32.938+03:00Post Tonny Generation<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQRjREELFQiG5p9jJJEDqjdAZNa-Bh_XSC29PI2WkCQbwhxeJ3fBMdjf5dis64GtFgw9Ju4MR7enJOR-PMQP018XVhsLa6JqN36yLikB8K3tJTRfa0SISY09blLW00mAwitOGrTKGezoEcmqDbI4rs91yGt8OHbd3d8BEXjpQ67Bb-B-VA3CSP1xDwmA/s1830/Screenshot%202022-06-26%20at%2023.37.42.png" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: arial;"><img border="0" data-original-height="1824" data-original-width="1830" height="395" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQRjREELFQiG5p9jJJEDqjdAZNa-Bh_XSC29PI2WkCQbwhxeJ3fBMdjf5dis64GtFgw9Ju4MR7enJOR-PMQP018XVhsLa6JqN36yLikB8K3tJTRfa0SISY09blLW00mAwitOGrTKGezoEcmqDbI4rs91yGt8OHbd3d8BEXjpQ67Bb-B-VA3CSP1xDwmA/w396-h395/Screenshot%202022-06-26%20at%2023.37.42.png" width="396" /></span></a></div><span style="font-family: arial;">Koskaan mikään vaate ei ole muuttunut niin nopeasti niin epätrendikkääksi kuin viime vuonna ostamani retrohenkinen t-paita. Siinä lukee Vostok CCCP 1961 ja kuvassa on neuvostoliittolainen raketti. Venäläisistä raketeista vain tulee ihan vääriä mielikuvia. <span style="background-color: white; color: #262626;">Huolestuin hiukan. </span><span style="background-color: white; color: #262626;">Suomessa tuskin käyttäisin paitaa, ettei kukaan pahoita mieltään tai pidä minua Putinin kannattajana. Mutta mehän asumme Romaniassa. Ehkä syytä on myös siinä, että olemme pikkukaupungissa, mutta täällä t-paidat eivät ole yhtä merkityksillä ladattuja kuin urbaanissa kaupunkikulttuurissa. Paidalla ei siis voi varsinaisesti viestiä kaikille omista arvoistaan, ei kertoa vitsejä, eikä myöskään onnistu pahoittamaan kenenkään mieltä.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> </span></span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Olen seuraillut muiden t-paitamuotia. Tällä viikolla vastaan tuli vanhempi herra, jonka paidassa luki isolla Corona – Lo mas bueno. Olen varma, että hän kantoi sitä ilman minkäänlaista ironiaa. Vanhalla rouvalla taas oli tyylikäs musta paita tekstillä Cocaine & Caviar. Sekään ei ole takuulla vitsi. Rotevan mustalaispojan päältä bongasin ohiajaessa paidan, jossa oli vain jättikokoinen sana: Feminist. Näitä tarkkaillessa minulla on hillittömän hauskaa, eivätkä muut ymmärrä yhtään miksi. Yksi humalainen setä fillaroi kaupungilla Vätternrundan-paidassa ja itse löysin kirpparilta himoitsemani Oatlyn Post Milk Generation -trikoon.<span class="Apple-converted-space"> Ruotsistakin on siis tuotu kuorma vaatteita. </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Olen ehtinyt hiukan kierrellä naapurikaupunkeja. Kaikki romanialaiset kaupungit ovat saaneet vilkkaan ja elävän second hand -kulttuurinsa. Kyse on kuitenkin eri asiasta kuin Helsingin kesätoreilla. Täällä kirppis tarkoittaa edelleen käytännön realiteettia – vaatteita joihin kaikilla on varaa. Täällä ei siis ole poikkeuksellisen paljon Bundesliigaa seuraavia fudisfaneja vaan niitä pelipaitoja ja verkkareita on vain viety Saksassa ahkerasti kierrätykseen ja ne päätyvät tänne, koska ovat hyvälaatuisia. Tosin olen varma, että ekologinen preowned-trendikin jossain vaiheessa rantautuu tänne.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Kirppisten kiertelijä olen ollut opiskeluajoista asti. En varsinaisesti edes pidä uusista vaatteista, ne ovat jotenkin jäykkiä. Pieni reikä kainalossa ei ole koskaan haitannut. Asun siis omassa ostosparatiisissani. Löydän loputtomasti aarteita pilkkahintaan, vaikka en edes tarvitse mitään ja yritän vältellä kauppoihin eksymistä. Laskin, että kaapissani on yli kolmekymmentä hyvää t-paitaa. Ei ole yhtään hyvää syytä ostaa lisää. Täytyy tehdä ahkerasti korjaus- puutarhahommia, että saan huonommat kulutettua työpaidoiksi, muuten ekologinen egoni pahoittaa mielensä siitä, että omistan liikaa. </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">En oikein tiedä vieläkään mitä romanialaiset paidoistaan ajattelevat. Ainakin uskon ettei kovin moni tiedä mitä niissä lukee. Sukulaistytöllä oli yhtenä kesänä oranssi Hankkija-paita päällään. Riemastuin siitä ja yritin pitkään selittää mistä on kyse ja miksi nuoret myös Suomessa voisivat hyvin pitää samanlaista paitaa. Tai sitä legendaarista lippistä, vaikka niitä ei saakaan kauppakeskuksen boutiquesta. En onnistunut. Matka oli liian pitkä ja mutkikas. Tyttö oli kiusaantunut, koska oli hankkinut vaatteita käytettynä. Jonkin ilmiön avaaminen toisessa kulttuurissa kasvaneelle voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Konnotaatioita ja historian kerrostumia on niin paljon. Pitäisi tietää joku biisi, tv-ohjelma tai aikansa juttu. Miten selittäisi Kummelin ulkomaalaiselle? Tai jos näyttäisi “tonnin seteli” -sketsin, osaisiko sen silti selittää?<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: arial;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: arial;">Yksi ilmiö, jota graafikkonakin olen fanittanut kauan, on väärin kirjoitetut kiinalaiset paidat. Niitäkin yhä löytyy toreilta ja China Shopping Centeristä. Sekin on kerrostunut ilmiö. Oman kokemuksen mukaan paitoja myyvät kauppiaat ovat autuaan tietämättömiä koko asiasta. Samoin kuin kiinalaiset, he eivät ehkä osaa englantia. Toinen syy ilmiöön voi olla ihan pragmaattinen. Jos länsimaisen brändin kirjoittaa väärin, se ei olekaan enää plagiointia vaikka näyttäisi muuten samalta. Kuten lasten suuri suosikki: Tonny Hilfiger. Se on naurattanut koko perhettä jo pitkään. Kukaan ei kuitenkaan vielä ole ostanut Tonnyn paitaa. Enkä jaksa uskoa, että kukaan meistä menisi se päällä Suomeen lomalle. Selittäminen olisi ihan liian monimutkaista.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-79697879674692529052022-05-24T08:38:00.009+03:002022-05-24T22:35:25.101+03:00Hän<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9U2KmGNOBxaAqVa8L7aqESlSKPbPp8xwlDJOYVH-bKABeTEgROu3VNn3WQo1dLCmLjTuGgL_5MrSKbchWkQ0LX-un8MtFoyGX1LluTrn_H7-bVD2KL5nhgYTYeT-jIS5EEMpiI70KBejagh6h05OFw_minoWdh48WCe6RhAxmcwptzSgIQTT4b7Peqg/s904/6914643-HSC00001-7.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="904" data-original-width="770" height="433" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9U2KmGNOBxaAqVa8L7aqESlSKPbPp8xwlDJOYVH-bKABeTEgROu3VNn3WQo1dLCmLjTuGgL_5MrSKbchWkQ0LX-un8MtFoyGX1LluTrn_H7-bVD2KL5nhgYTYeT-jIS5EEMpiI70KBejagh6h05OFw_minoWdh48WCe6RhAxmcwptzSgIQTT4b7Peqg/w370-h433/6914643-HSC00001-7.jpg" width="370" /></a></div>Koiramme täytti juuri kaksi vuotta. En ole ihan varma, pitäisikö ennemminkin juhlia sitä päivää jolloin koira saapui meille. Itse <i style="color: #262626; font-family: Helvetica;">hän</i><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"> ei tuntunut juuri välittävän syntymäpäivästä, vaikka saikin ihan oikean luun ja onnittelulaulut. </span><i style="color: #262626; font-family: Helvetica;">Häntä</i><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"> on hemmoteltu liikaa. Koira saa rakkautta ja huolenpitoa enemmän kuin kukaan muu perheessä. Ei toki niin, että olisin kateellinen millään muotoa. Välittäminen on kaksisuuntaista – siitä saa ihan yhtä paljon takaisin. Se ei ole hukattua energiaa, koira on hyvä osoittamaan tunteitaan myös meitä kohtaan.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: Helvetica;"> </span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Ehkä siksi ihmiset ja koirat sopivat niin hyvin elämään yhdessä. Tätä olen pohtinut nyt kaksi vuotta. Miten koirat osaavat näyttää tunteita niin, että me ymmärrämme niitä. Ymmärrämme tai tulkitsemme riittävän oikein. Ne myös osaavat lukea meidän sanatonta viestintäämme. Koira tietää jopa meitä paremmin milloin olemme huonolla tai hyvällä tuulella. Ihminen luulee voivansa peittää negatiiviset tunteet jonkin käyttäytymisen alle, mutta koiran kanssa se ei toimi. Toinen avainasia kahden lajin välisessä kommunikaatiossa onkin rehellisyys.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Koiran vilpittömyys on rakastettavaa, vaikkei se aina helppoa olekaan. Meidän pieni petomme on mestari osoittamaan välinpitämättömyyttä niitä kohtaan, jotka eivät siitä pidä. Kun sellainen ihminen yrittääkin olla ystävällinen ja houkutella koiraa luokseen, <i>hän</i> kävelee tyynesti ohi katsoen toiseen suuntaan. Vastaavaan harva ihminenkään kykenee yhtä pokkana. Koiralla on huonoja ja hyviä päiviä, sekin on inhimillistä. Pidän myös koiran moraalista: kun kukaan ei ole kotona, se makaa jonkun sängyssä eikä häpeä tippaakaan. Ihanan koiramaista.</p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Yhteiselomme historia on pitkä, kymmeniä tuhansia vuosia. Ihminen on tutkijoiden mukaan kesyttänyt koiran. Tutkijat väittävät kuitenkin myös, että koirat ovat vaikuttaneet ihmisen sosiaaliseen kehitykseen. Ehkä koirat ovatkin kesyttäneet ihmisen. Ainakin meidän perheessä se tuntuisi hyvinkin uskottavalta teorialta. Meistä on tullut parempi lauma, osin juuri <i>hänen</i> ansiostaan. Miksi me olemme koiran mielestä turvallinen jengi liikkua, ei ole vielä ihan minulle avautunut, mutta kiitän silti luottamuksesta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Miksi koirat ja ihmiset sopivat niin hyvin elämään yhdessä? Miksi koira pitää ihmisistä? Uskon, että molemmat ovat erittäin joustavia ja sopeutuvaisia. Pohjimmiltaan perustarpeet ovat samanlaiset. Molemmat oppivat toisiltaan ja osaavat sekä osoittaa että ottaa vastaan rakkautta. Silmiin tuijottelu oman koiran kanssa tuottaa molemmille oksitosiinihormoonia. Meillä voisi olla koirilta enemmänkin opittavaa, jos osaisimme olla vähemmän ylimielisiä uskoessamme olevamme <i>häntä</i> älykkäämpiä. Ihminen on poikkeuksellisen jääräpäinen eläin. Siinäkin on tekemistä.<span class="Apple-converted-space"> </span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><br /></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;">Olin skeptinen koiramme muuton suhteen. Pelkäsin, ettei se sopeudu. Uskoin tietäväni millaista Romaniassa on – kulkukoiria, välinpitämättömyyttä eläimiä kohtaan, kaikenlaisia ongelmia. Olin väärässä. Katukoirat ovat olleet rauhallisia ja ystävällisiä. On paljon pieniä koiria, jotka kulkevat nätisti hihnassa. Enkä ole missään nähnyt niin paljon ihmisiä, jotka osoittavat vilpitöntä rakkautta jonkun toisen koiraa kohtaan. Eikä kyse ole vain lapsista, jotka juoksevat halaamaan <i>häntä</i>. Niin tekee myös moni aikuinen ja se on niin hellyttävää, että meinaa mennä hiekkaa silmiin. Siihen <i>hän</i>, Suomesta tuotu <i>rescue</i>-koiramme pystyy ilman minkäänlaista koulutusta.<span class="Apple-converted-space"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-81049613925644144282022-05-01T21:29:00.007+03:002022-05-24T22:53:55.219+03:00Kestävän kehityksen maassa<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjr6Rsc6zegjTHOc5I4b2SgArM6zo5WYA25XOurwJEDSgMtPxvZPrkGlRQjbKl-uB2F9aNxVn37cMeCOK6OTJZnXcqOcR7FWeUTjDHQpe-iJDoD6u5_uWs4YYmVaPmss0H9SsKCVPjXUHiDg_djxDoUAfVSsaOVUglQbklFL9WIl8Q1mr1iSYBBNb7AHg/s1024/25520636744_d47f788aa6_b.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: inherit;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="269" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjr6Rsc6zegjTHOc5I4b2SgArM6zo5WYA25XOurwJEDSgMtPxvZPrkGlRQjbKl-uB2F9aNxVn37cMeCOK6OTJZnXcqOcR7FWeUTjDHQpe-iJDoD6u5_uWs4YYmVaPmss0H9SsKCVPjXUHiDg_djxDoUAfVSsaOVUglQbklFL9WIl8Q1mr1iSYBBNb7AHg/w403-h269/25520636744_d47f788aa6_b.jpg" width="403" /></span></a></div><span style="font-family: inherit;">Edellisen kerran asuin Romaniassa 20 vuotta sitten. Se tuntuu paljolta. Luulisi, että moni asia on ehtinyt muuttua perusteellisesti, mutta jotenkin siltä ei kuitenkaan tunnu. Sainkin heti tullessa kokea aika tukevan kulttuurishokin. Se oli kuin isku palleaan: mikään ei ole muuttunut! Mitä me täällä teemme? Se oli ristiriitaisesti sekä samaan aikaan lohdullista että ahdistavaa. On asioita, joiden olisi suonut muuttuneen, ja niitä joiden ei tarvitsekaan muuttua.<span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> </span></span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Olen kirjoittanut samasta tuskailusta aikaisemminkin jutuissa <a href="http://aikamatkustaja.blogspot.com/2010/05/mita-opin-romanialaisilta.html" target="_blank">Mitä opin romanialaislta</a> ja <a href="http://aikamatkustaja.blogspot.com/2020/06/pyroteknikko-palaa-keikkapaikalle.html" target="_blank">Pyroteknikko palaa rikospaikalle</a>. Onneksi paniikintunne meni ohi viikossa. Sadekin loppui ja aurinko kurkisti vuorten takaa. Pian tuttu pikkukaupunki ei enää näyttänyt niin kurjalta ja harmaalta, niin roskaiselta ja rikkinäiseltä. Ihmiset ovat yhtä sydämellisiä ja ihania kuin aina. Aina jää kiitollisuudenvelkaan jollekin jostakin odottamattomasta palveluksesta, lahjasta tai vieraanvaraisuudesta.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Aloin myös havaita asioita, joissa onkin tapahtunut edistystä. Aika moni pikkukatukin on asvaltoitu ja tien reunaan on tehty kapea, mutta siististi kivetty jalkakäytävä. Roskiksia on kadunvarsilla ainakin enemmän kuin Espoossa. Vanhoja taloja on kunnostettu pieteetillä ja uusia on rakennettu. Kulkukoiria näkyy vähemmän kuin ennen, mutta vastaavasti kissoja on enemmän kuin missään ikinä. Jotain on tehty, mutta projekti etenee kuin rintamamiestalon remontti, valmista ei tule vaikka kuinka korjaisi.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Pikkukaupungissa on suuri ulkoilualue, sanotaan sitä nyt vaikka puistoksi. 20 vuotta sitten kävelimme puiston puiden varjossa metsittyneellä joutomaalla, jossa oli romahtaneita penkkejä ja ruohoa kasvava vanhan uima-altaan kuoppa. Paikka huokui surumielistä menneen ajan loistoa ja salaa haaveilimme, että joskus se kunnostettaisiin. Niin kävi. Nyt siellä on uimahalli, maauimala, laskettelurinne, skeittipuisto, kiipeilyrata, kioskeja ja hellepäivinä ihmisiäkin ruuhkaksi asti. Jopa siistejä yleisiä vessoja.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Mutta valmista ei silti ole tullut. Siksi nimitän Romaniaa kestävän kehityksen maaksi – kehitystä tapahtuu, mutta se kestää. On ehkä turha toivoa, että puisto tulisi suomalaisen mittapuun mukaan koskaan valmiiksi. Kaikki etenee etanan vauhtia. Samalla kun yksi asia korjataan, kolme muuta rapistuu vieressä, koska kunnossapito puuttuu. Hylätyssä kommunismin ajan hotellikolossissa puiston keskellä asuu mustalaisperhe kanoineen ja koirineen. Lasittomasta ikkunasta tupruaa savua. Uimahallin sauna on vain 10 vuotta vanha, mutta huonosti hoidetut lauteet ovat homehtuneet, eikä kukaan korjaa niitä.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Käyn poikien kanssa puiston tenniskentällä pelaamassa. Vain toisella kentällä on verkko. Koripallokentältä puuttuvat korit. Keräämme joka kerta muovipullot, sipsipussit ja isoimmat lasinsirut kentän laidoilta ennen peliä. Tänään päätin käydä kysymässä puiston infopisteestä, miksei kukaan pidä kentästä huolta. Tupakansavun keskellä istui joutilaan ja hiukan vappua viettäneen näköinen setä katsomassa telkkaria. Hän murahti, ettei huolto kuulu kenenkään tehtäviin. Niin mutta miksi ei kuulu?<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">–Kuulemma se on myytävänä. Kukaan ei tee sille nyt mitään.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Eikä ole tehnyt juuri mitään kahteenkymmeneen vuoteen. Silti sinne myydään pelivuoroja.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Ai niin, puistossa on nyt myös värivaloilla ja musiikilla koristeltu suihkulähde. Suurhankkeesta kuulin jo vuosia sitten paikallisilta. Ja totta tosiaan, nyt suihkulähde on rakennettu. On hienot nurmikentät, siltoja, polkuja ja suihkulähdekin. Vain vesi, valot ja musiikki puuttuvat. Mutta varmasti nekin joskus saapuvat, kun vain jaksaa odottaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-35433414237445108162022-04-13T22:32:00.006+03:002023-03-01T12:09:52.745+02:00Via Asfaltica<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh-CpOyo4r3CXdUWzO1IKlZNMVAhiHpTraP82fCf9FaXr0edtQ5YKhKTRZUL_E59_odCRTQ_siaqrNQQMCg2aCK3fuOYuC0vhy1w9hd7zMPSkcs-hVD_xcYoBxoN158Eg81fUVbWh62AteAu5l41wsM5N3qaiwH1_evo4lqnysebs6nl3J58CEMPCSsw/s683/tumblr_nejnmgqhWS1u0jhn8o1_1280.png" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><img border="0" data-original-height="582" data-original-width="683" height="327" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh-CpOyo4r3CXdUWzO1IKlZNMVAhiHpTraP82fCf9FaXr0edtQ5YKhKTRZUL_E59_odCRTQ_siaqrNQQMCg2aCK3fuOYuC0vhy1w9hd7zMPSkcs-hVD_xcYoBxoN158Eg81fUVbWh62AteAu5l41wsM5N3qaiwH1_evo4lqnysebs6nl3J58CEMPCSsw/w383-h327/tumblr_nejnmgqhWS1u0jhn8o1_1280.png" width="383" /></span></a></div><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: inherit; text-align: left;"><div style="text-align: left;">En tiedä mikä kaikki päätökseen lopulta johti. Pandemia, eristäytyneisyys, ikävät uutiset, tulevat remontit, innokkaat kiinteistönvälittäjät, inflaatio, neliöhinnat, etätyö. Päätimme myydä talon ja lähteä. Ei, emme tienneet ensin lainkaan mihin muuttaisimme, mutta sitten kun ajatus Romaniaan lähdöstä oli sanottu ääneen, sitä ei oikein voinut peruakaan. Kaikki olivat spontaanisti samaa mieltä, että seikkailu kutsuu ja seuraava talo löytyy ihan eri leveysasteilta. Kukaan ei siinä vaiheessa tullut ajatelleeksi tuleeko siitä helppoa vai vaikeaa.<span class="Apple-converted-space" style="background-color: transparent;"> </span></div></span></div><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Muutaman kuukauden pohdinnan jälkeen laitoimme talon myyntiin. Puunasimme paikat esittelykuntoon ja valokuvaaja kävi ottamassa hienot todisteet siivousurakasta. Seuraavalla viikolla olimme sairastuneet koronaan, koko perhe. Näytöt peruttiin ja myyntikuvat vedettiin netistä. Vietimme joulunpyhät ja uuden vuoden karanteenissa. Taudista selvisimme levolla ja ukrainalaisilla lääkkeillä ilman suurempia murheita. Sitten kun lopulta saimme ensimmäisen näytön ja katsojat, tuli ostotarjous josta oli mahdotonta kieltäytyä.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Kolme kuukautta myöhemmin olimme tyhjentäneet talon tavaroista, nukkuneet viimeiset yöt pelkillä patjoilla, pakanneet auton, selvinneet yhdestä vesivahingosta ja ajaneet auton maha maata raapien laivaan. Kaksi kertaa lähetimme pakettiautolla kasan laatikoita edeltäpäin sukulaisten varastoon. Lopulta autoon oli survottu vain ne tavarat, joita emme syystä tai toisesta olleet voineet tai uskaltaneet lähettää etukäteen. Ja koko perhe ja koira. Luultavasti olemme maailman ainoa perhe, joka vie kalliin suomalaisen rotukoiran Romaniaan.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Odotin, että matkalla olisi tullut vastaan ruuhkia tai pakolaisia tai Naton sotilaita, mutta mitään poikkeavaa ei nähty. Hotellitkin olivat hiljaisia. Asvalttia oli levitetty puolalaisille teille enemmän kuin ennen ja kilometrit taittuivat sujuvasti. Pidimme sitä hyvänä enteenä tulevaan. Meillähän ei ole mitään taloa odottamassa, kaikki on järjestämättä. Romaniassa asiat hoidetaan paikan päällä, kätellään ja jutellaan, ei chattailla netissä. Niinpä saavuimme aurinkoisena aprillipäivän aamuna Romanian rajalle, kodittomina ja väsyneinä, mutta ei missään tapauksessa nälkäisinä.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Mitä nyt? Asumme isoäidin kerrostaloasunnossa, teemme etätöitä kuten kotonakin, lapset käyvät etäkoulua. Viikonloput kierrämme tutkimassa sopivan näköisiä omakotitaloja, mutta emme ole enää ollenkaan varmoja siitä missä haluamme asua. Yhtäkkiä vaihtoehtoja tuntuu olevan loputtomasti. Kaikki on mahdollista. Mikään ei sido meitä mihinkään, vapauden tunne on huumaava. Päätämme kaikesta ihan itse. Emme omista mitään muuta kuin auton ja vähän tavaroita, joita emme pystyneet myymään. Emme ole kenellekään velkaa. Olo on väsynyt, mutta onnellinen kuin vatsahuuhtelun jälkeen.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Samalla kun irtisanoudumme tavallisesta espoolaiselämästä, ajattelin elvyttää tämän blogin. Tiedän, blogi ei ole enää millään tavalla trendikäs viestintäkanava, mutta se on mukavaa terapiaa ja minua ilahduttaa pelkkä ajatuskin siitä, että joku löytää teksteistäni jonkun rohkaisevan, positiivisen ajatuksen. Maastamuutto sopii myös erityisen hyvin Aikamatkustajan blogin teemaan. Se mistä omat havaintoni kulttuurieroista aikanaan alkoivat, oli <a href="https://aikamatkustaja.blogspot.com/2020/06/pyroteknikko-palaa-keikkapaikalle.html" target="_blank">muutto Romaniaan vuonna 2001</a>. Nyt ympyrä sulkeutuu. Olen palannut omia jälkiäni takaisin.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"> </span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-62880361411292882672021-11-28T19:13:00.004+02:002022-05-04T15:12:26.786+03:00Rokotusbussissa<p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXPWWKHc_gBe556vbgCfe__yTzrGNSWZ4DYS7JkQJaJzcOPWi6LFh6ZKiJrg07NxXd_K_lSRV9ed3rTN-AsOotb7y0at3W9VUSRyxn1zT9Ky8SE9V9Vxe35LE1DcNY3Cccr2Y04akMmYde/s1864/neil-kairanna-flyer.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: inherit;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1864" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXPWWKHc_gBe556vbgCfe__yTzrGNSWZ4DYS7JkQJaJzcOPWi6LFh6ZKiJrg07NxXd_K_lSRV9ed3rTN-AsOotb7y0at3W9VUSRyxn1zT9Ky8SE9V9Vxe35LE1DcNY3Cccr2Y04akMmYde/w417-h241/neil-kairanna-flyer.jpg" width="417" /></span></a></div><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Päivää.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Päivää, mitäs saisi olla?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- No, rokotuksia olin ajatellut.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Olette oikeassa paikassa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Niin, mukavaa että te kiertelette tällä rokotusbussilla näin joulun allakin.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Mikäs siinä kun kysyntää tuntuu olevan läpi vuoden.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Ottaisin ainakin kausikoronarokotteen.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Selvä homma.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Sitten teillä oli se tarjous, se avioerorokote 19,90.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Se onkin ollut suosittu ja kyllä myöskin suosittelen lämpimästi, varsinkin jos olette naimisissa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Auttaako se?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Kovasti ainakin kehutaan. Tietysti rokotteiden kanssa on aina mahdollista ettei se jokaiselle toimi ihan samalla tavalla. Riippuu vähän elämäntilanteesta. Tälle on valmistaja kuitenkin luvannut yli 90% tehon.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- No sen voisi sitten ottaa. Sitten tulisi se vuosittainen ikääntymisrokote.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Sitä löytyy suoraan hyllystä. Se on nyt 29,90.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Saako sitä ottaa useammin kuin kerran vuodessa?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Meillä ei olla annettu vielä ainakaan useampaa annosta, mennään valmistajan suositusten mukaisesti. Jos suositus muuttuu, niin sitten toki.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Onko teillä mitään rokotetta vitutusta vastaan?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Jaa, sellaista ei taida vielä olla. Mutta meillä on tuollainen rauhoittava valmiste, se on ehkä enemmänkin luonnontuote. Se voisi auttaa. Tämä sisältää punahattua ja valeriaanaa. Se olisi vain 22,90.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Onko se kuitenkin rokote?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Tavallaanhan nämä eivät ole perinteisessä mielessä rokotteita lainkaan. Me puhumme enemmän lääkevalmisteista, kun rokotteen virallista määritelmääkin muutettiin joitakin vuosia sitten.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Ai jaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Niin, että kyllä monet näistä valmisteista voisi ottaa ihan tabletteinakin.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Onko teillä niitä tabletteina?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Ei niitä ole pidetty mukana rokotusbussissa, kun me keskitymme kuitenkin piikkeihin. Tämä on aika toimiva konsepti ja ihmiset tietävät miten homma toimii.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Onko bussi ollut suosittu?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Voi kuule, kesällä oli kymmeniä ellei satojakin ulkona jonossa. Käsi alkoi krampata kun ei ehtinyt taukoja pitää. Rokotuksistahan on tullut muutenkin suosittuja. Että tavallaan se on meille myös markkinointikeino, myydään sitä mitä kansa haluaa. Näin se menee.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Niinpä. Vieläkö suosittelette jotain muuta?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- No, meillä olisi yksi kausiuutuus, joka on juuri saatu valikoimaan. Se on nimeltään Xvax, sellainen joulunajan triplarokote.</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Mihin se auttaa?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Se tehoaa ensisijaisesti kinkkuun, suklaaseen ja pipareihin. Tässä luvataan, että saat rauhallisen joulun ilman turhaa hössötystä ja ylensyöntiä. Poistaa tehokkaasti kinkun-, suklaan- ja piparinhimon. Tarjoushinta on 39,90, mutta se on varsin edullinen kolmitehorokotteeksi.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Sehän kuulostaa hyvältä. Toimiiko se?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Se toimii vähän niin kuin antabus alkoholistilla. Ei vaan yksinkertaisesti pysty sitä kinkkua enää vetämään, siitä tulee paha olo. Että ahmiminen kyllä loppuu. Ja kyllä aikuinen ihminen paremmin jaksaa joulunakin kun ei tarvitse sitä piparia ajatella koko ajan.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Onko siinä mahdollisia haittavaikutuksia?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- No, mikä nyt voisi olla pahinta? On pieni mahdollisuus, ettei se kinkku tai pipari maistu enää ikinä samalta, mutta se on hyvin harvinaista. Sitten täällä mainitaan leukaihottumat, joululauluhalvaukset ja anafylaksiat. Onko teillä allergioita?</span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Ei ole, vain pölynimurille olen allerginen. Voisin ottaa senkin tuohon samaan pakettiin. Eiköhän siinä olekin jo tarpeeksi tällä kertaa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">- Sitten vain hihaa ylös niin aletaan piikittää. Kummasta kädestä aloitetaan?</span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-75743303884907503782021-08-21T01:11:00.013+03:002023-11-21T07:59:02.629+02:00Totuusseerumia<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi31wR9iHj8qDalW1SfMA0VRtrKcInWanrP1h2cflDXTf4Unkd2JUnbb1sd2-l2CG2QyZQuFk57b1HoZO_nsu0XW67bVe7c9vohlUcsUrZs4TC4JHMYDxLy2BdotMLOLn-kt2r1sDKQOyqc/s668/63d318b6abf4916c4088c78749d9d043.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"></a><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: inherit;"><img border="0" data-original-height="712" data-original-width="900" height="263" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpTzwfCdd-e6Hvg29wx0e8FI_6yzSgZ6Z5oyNuS3cIh0-dBwRHi-bo5hNDyQ1IWUeukFXSEehi2jbI8Ha33FM8bHr8TWM1PcRcpxrn_VlDDuGKIQ93ollW4RRWCNlpY3Fijm_Zh-6A3Owv/w333-h263/1960s-nurse-adjusting-dosage-injection-vintage-images.jpg" width="333" /></span></span><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi31wR9iHj8qDalW1SfMA0VRtrKcInWanrP1h2cflDXTf4Unkd2JUnbb1sd2-l2CG2QyZQuFk57b1HoZO_nsu0XW67bVe7c9vohlUcsUrZs4TC4JHMYDxLy2BdotMLOLn-kt2r1sDKQOyqc/s668/63d318b6abf4916c4088c78749d9d043.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"></a></div><span style="font-family: inherit;"><div style="text-align: justify;"><span style="text-align: left;">Suomi on tottelevaisten ihmisten maa. He voivottelevat maskinsa takaa muiden maiden hankaluuksia tai hymähtelevät lempeästi niille, jotka eivät ymmärrä hyvinvointivaltiomme onnea. Pieni vastatuulikaan ei haittaa. He käyvät vapaaehtoisesti ottamassa piikkinsä heti kun sen saavat ja käyttävät kuuliaisesti maskia, vaikkei kukaan olisi näkemässä, koska he tuntevat olevansa hyviä ja vastuuntuntoisia kansalaisia, jotka hoitavat oman osuutensa niin kuin kuuluu. He uskovat uutisia ja sanovat </span><span style="text-align: left;"><i style="color: #262626;">jaksaa jaksaa</i><span style="background-color: white; color: #262626;"> odottaessaan kiltisti ja valittamatta kun valtiovalta suuressa viisaudessaan ratkaisee tämän pandemian. Tällaisen kuvan saa Suomesta uutisia seuraamalla.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> </span></span></div></span></div><span><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #262626;"><br />Juuri tällaiseen tottelevaisten tarinaan törmäsin Ylen sivuilla. Jo jutun otsikko oli provosoiva:</span><i style="color: #262626;"> r<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12062117" target="_blank">okotukset etenevät hyvin kouluissa</a>.</i><span style="background-color: white; color: #262626;"> Miksi hyvin? Ei jäänyt epäselväksi mitä julkaisija ajattelee rokotusten etenemisestä. Ollaan viranomaisten asialla. Sävy oli kuitenkin kevyt ja huoleton, kuin aiheena olisi ol</span><span style="background-color: white; color: #262626;">lut jäätelötötterön ostaminen. Sopii hyvin kuumaan kesäpäivään. Onko tämä enää journalismia? Yritin löytää Ylen sivuilta edes yhden kriittisesti tai tutki</span><span style="background-color: white; color: #262626;">vasti aiheeseen suhtautuvan jutun, mutta en onnistunut. Minun ikäiselleni tästä tulee mieleen yhden totuuden neuvostopropaganda.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> </span></span></span><p></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Päätin kommentoida kun oli tarjottu mahdollisuus. Ei ollut vaikea keksiä vastattavaa. Kirjoitin viisi lyhyttä kommenttia, vastaten lähinnä muille keskustelijoille. En rikkonut sääntöjä, sanailin asiallisesti, perustelin ja kyselin faktojen perään. Vain yksi teksteistä meni läpi. Sensuuriin juuttui 80 % kommenteistani, joissa ei ollut mitään provosoivaa. Olin epäilevä lasten rokottamisen tarpeellisuutta kohtaan ja kyseenalaistin hiukan valtion ylireagointia pandemian hoidossa. Se on tämän päivän Suomessa epäsopiva mielipide, jonka esittämistä ei kaivata valtamediassa.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Jutun lopussa toimittaja painotti medialukutaidon tärkeyttä erityisesti nuorille. Hyvä idea. Niinpä viides kommenttini oli seuraava: <i>Kiitos Ylelle mainiosta jutusta, jonka avulla nuoretkin voivat opetella sitä kriittistä medialukutaitoa oikein perusteellisesti. Tämän asian ei pitäisi perustua mielipiteisiin ja fiiliksiin vaan tilastoihin ja faktoihin, joita on vapaasti saatavilla. Jos suomalainen journalismi on tämän tasoista valtion lääkepropagandaa, ei kriittinen medialukutaitokaan meitä enää pelasta kun kaikki kritiikki on mediasta sensuroitu. Otan osaa sananvapauden kuoleman johdosta.</i></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Kommenttia ei tietenkään julkaistu. Hetken tunsin itseni orwellilaisen yhteiskunnan kapinallliseksi. Lisäsin vielä yhden. Kerroin kommentissa tehneeni testin, joka vahvisti käsitykseni sensuuriviranomaisen linjasta. Vain oikeanlaiset mielipiteet sallitaan. Yle ei ole tässä yksin. Kaikki valtamediat Suomessa toimivat tällä hetkellä samalla tavalla. Kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä kaikesta. Ja miten toimittajat pystyvät tekemään kunnianhimoista journalismia, jos ei saa kysyä hankalia kysyksiä eikä selvittää piileviä epäkohtia tai paljastaa kupruja? Eihän niihin kysytä lupaa. Ei selvitetä vaikkapa mistä on rahoitettu massiivinen rokotekampanja tai kysytä hyötyykö joku pandemian jatkumisesta. Kovin kauas on tultu sananvapauden mallimaasta ja kovin nopeasti.<span class="Apple-converted-space"> </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;">Iso kysymys sekä mediassa että <i>somessa</i> on se, kenellä saa olla absoluuttinen valta päättää, mikä on totuus ja miten eriäviin mielipiteisiin suhtaudutaan?<span class="Apple-converted-space"> Se ratkaisee myös minkälaisessa maassa me lopulta elämme. Juuri nyt pandemia kilpenä tallotaan paljon muutakin jalkoihin. </span></span></p><p class="p2" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 16px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="p1" style="background-color: white; color: #262626; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px;"><span style="font-family: inherit;"><span>Vanhempani täyttävät pian 80. He ovat pelänneet puolitoista vuotta kotona kahdestaan, käymättä juuri missään. He katsovat Ylen uutisia ja lukevat paperilehteä. Ja uskovat kaiken mitä näkevät sellaisenaan, kyselemättä – tartunnat, tilastot ja ennusteet. He eivät ole koskaan olleet sosiaalisessa mediassa. He eivät tiedä mitään Youtuben sensuurista, Twitterin samanmielisten kuplista, puhumattakaan Telegramista tai algoritmeistä. He o</span><span>ttavat kaikki tarjotut rokotteet.</span><span> </span><span>Elämme rinnakkaisissa todellisuuksissa, vaikka haluaisinkin kovasti saada kiinni siitä vanhempieni maailmasta, missä kaikki televisiouutisissa puhuvat totta. Se ei vain ole sama todellisuus missä itse elän. </span><span class="Apple-converted-space"> </span></span></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4269586131135252713.post-49640647425193157492021-07-31T23:41:00.003+03:002022-05-04T15:11:14.348+03:00Vyöhyketerapiaa<p><span style="background-color: white; color: #262626; font-family: Helvetica; font-size: 13px;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI3J67swZqVvh4yOU60MFxO33R4EM7UhDLvbWnxy_w_ymE4iK1gzCFtoqTzN91f22n7ZtT9D1kv4KtZfVi7PmMDfN1QYd-7mUpfyUqbl5RD0ErT_pZsQLzVh3bctpHrbXwDf67EztP5UXZ/s640/www.usnews.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: inherit;"><img border="0" data-original-height="420" data-original-width="640" height="310" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI3J67swZqVvh4yOU60MFxO33R4EM7UhDLvbWnxy_w_ymE4iK1gzCFtoqTzN91f22n7ZtT9D1kv4KtZfVi7PmMDfN1QYd-7mUpfyUqbl5RD0ErT_pZsQLzVh3bctpHrbXwDf67EztP5UXZ/w470-h310/www.usnews.jpg" width="470" /></span></a></div><div><span style="font-family: inherit;">-Parasta oli se, ettei ollut mitään koronaa. Lasten suusta kuultiin taas totuus heti matkalta palattuamme. Vietimme terapeuttiset kaksi viikkoa Romaniassa. Olen ihan samaa mieltä, vaikkei se ihan totta olekaan. Silti tuntui hetkittäin ihan siltä, ettei mitään pandemiaa olekaan. Pelon tunne ainakin unohtui. Kyllä me kaipasimme hullun paljon sitä, että pääsee hetkeksi johonkin, ihan mihin tahansa kauas kotoa. Seinät ovat kaatuneet päälle jo pidemmän aikaa.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626; font-family: inherit;"> </span></div><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #262626;"><br />Oli myös onnea matkassa. Ei ollut mitenkään itsestäänselvää, että pääsemme lähtemään ja että kaikki menee sujuvasti. Pelkästään se, että pääsemme ulkomaille lomalle, tuntui jo lottovoitolta. Lennot ehtivät vaihtua kerran. Lähetystöstä vakuutettiin, ettei mitään papereita juuri nyt tarvita. Ei testituloksia, ei rokotuksia, ei karanteenia. Matkustimme ns. vihreältä vyöhykkeeltä vihreälle vyöhykkeelle, suoralla lennolla. Vihreällä alueella ilmaantuvuusluku tulee olla alle 25. Romaniassa se oli 5.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> Meille se kelpasi hyvin. <br /></span><span style="background-color: white; color: #262626;"><br />Menomatkalla ei mitään kyseltykään. Palatessa Bukarestin lentokentällä meidät yritettiin ohjata suoraan testeihin. Hetken asiasta neuvoteltiin, kun vaikutti jotenkin siltä ettei päätös perustunut mihinkään, mutta testin olisi saanut lentoyhtiön erikoishintaan. Soitin suurlähetystöön, varmistin asian ja selitin kahdelle lentoyhtiön naiselle mihin matkustamme. Ojensin puhelinta, jossa suurlähetystön rouva odotti ja kysyin haluavatko he jutella matkustusrajoituksista lähetystön virkailijan kanssa. -Voitte mennä, meille tiuskaistiin kättä heilauttaen.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> <br /></span><span style="background-color: white; color: #262626;"><br />Olin jännittänyt eniten auton vuokrausta ja sitä yritetäänkö meitä vedättää. Kaikki meni lopulta hyvin, autokin oli parempi kuin alunperin sovittiin. Helsinkiin laskeuduttaessa vasta tuli mieleen, ettemme tiedä ollenkaan mitä meillä on edessä. Kaikki matkustajat ohjattiin kahteen jonoon: testatut ja rokotetut. Matelimme testattujen jonossa, vaikkemme kuuluneet kumpaankaan ryhmään. Sitten täytettiin terveysselvityksiä, lainailtiin kyniä ja jäätiin sairaanhoitajan tentattavaksi. Takana seisoi ainakin sadan ihmisen jono. Hoitajat kyselivät kuuluvalla äänellä jokaiselta rokotustodistuksia ja testituloksia.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> <br /></span><span style="background-color: white; color: #262626;"><br />Tuli meidän vuoro. Taas ehdotettiin testiä, vaikkei kukaan ollut edes lukenut täyttämiämme lappusia. Kävin samansuuntaisen keskustelun kuin aamulla Bukarestissa. Hoitaja ryhtyi puhelimella tarkistamaan matkustusrajoituksia. Kun kukaan ei niitä tiennyt eikä onnistunut löytämään, meidät päästettiin maahan ilman viivytyksiä. -Sovitaan, että asiakas on oikeassa, sairaanhoitaja ilmoitti ystävällisesti. Niin toki olikin. Samaan aikaan kun meitä tentattiin, toisessa jonossa kuusi kielitaidotonta mustalaisnaista käveli sujuvasti läpi. En toki epäile, etteikö heillä voisi olla rokotuksiakin, mutta Romaniassa väärennetyn todistuksen saa pikkurahalla.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> <br /></span><span style="background-color: white; color: #262626;"><br />Sairaanhoitajien vastuuta ei käynyt kateeksi. Me pääsimme kuitenkin pakoon tätä kaikkea hetkeksi, ihan tavallisiin asioihin. Anopin ruokapöytään, grillijuhliin, sukulaisia halaamaan, terasseille syömään. Kuuntelemaan kukonlaulua ja ajamaan vuokra-autolla pitkin tuntemattomia vuoristoteitä. Alussa kaikki oli eksoottista, jopa outoa. -Hei tuolla tyypillä ei ole maskia ja se hymyilee. Sitten totuimme siihen, se tuntui normaalilta. Enäähän ei tiedä hymyileekö joku vai ei, kun ei sitä näe kuin silmistä. Jo pelkästään se, ettei kaikilla ollut maskia kaikkialla tuntui siltä kuin kaikki hymyilisivät.</span><span class="Apple-converted-space" style="color: #262626;"> </span></span><p></p>Nickhttp://www.blogger.com/profile/06795124331110747787noreply@blogger.com0