torstai 20. tammikuuta 2011

Tässä menee diktaattori!

Tunisian maanpakoon ajettu presidentti Zine El Abidine Ben Ali toimi lähes viisi vuotta erittäin tärkeässä virassa: autoni taustapeilin koristeena. Ei toimi enää. Siirsin totisen herra Alin punaisine hapsuineen rauhalliseen hanskalokeroon piiloon samaan aikaan kun presidentti pakeni Tunisiasta. Matkamuistona tuotu diktaattorin kuva oli auton yksinvaltiaana hauska vitsi – aikansa, mutta hauskuus lienee ohi. Tiesin tietysti ennen alkaneita mellakoitakin, ettei asevoimien tuella paikkansa ottanut Ben Ali ole ollut mikään demokratian mallioppilas kahdenkymmenenkolmen vallan vuotensa aikana.

Yksi aikakausi on nyt päättynyt. Autoon on keksittävä koristeeksi jotakin muuta.

Vuosi 2011 on ainakin alkanut vauhdikkaasti. Tammikuu on vasta puolivälissä ja yksi vallankumous on jo tehty. Luonnonmullistuksiakaan ei ole puuttunut; on ollut maanvyöryjä Brasiliassa, tulvia Australiassa ja lumimyrskyjä Englannissa ja sääennustusten ja sammakkomiesten mukaan tätä on tulossa lisää. Numerologiassakin yksitoista on mestariluku, joka symboloi muutosta. Horoskooppien mukaan planeettojen paineet sen sijaan hiukan hellittävät, eikä vuodesta tule yhtä villiä kuin edellisestä. Hyvä niin, olihan päättynyt vuosi kaikkien aikojen tilastossakin toiseksi lämpimin.

Juttelin viikonloppuna tutun palomiehen kanssa. Kuinka ollakaan tulimme puhuneeksi lumesta ja odotin kuulevani makaabereja tarinoita jääpuikkojen seivästämistä vanhuksista, mutta hän selvittikin perusteellisesti miksi lunta on satanut niin paljon. Jotain on muuttunut. Tänä talvena on tuullut etelästä, meren yli, joten meillä on nähty samanlaisia lumisateita, joita tavallisesti saadaan USA:n itärannikolla. Lumisateet taas syntyvät erilaisten ilmamassojen kohtaamisesta meren yllä. Siksi New Yorkissa on normaalia, että lunta tulee kerralla jopa puoli metriä, mutta meillä ei ole. Tai ei ollut ennen. Tämä kaikki vain siksi, että tuulensuunta on vähän muuttunut, mikä tietysti sekin johtuu jostakin.

Sitten utelin onko ammattilaisilla joku pelastussuunnitelma sen varalta, että tulvavedet nousevat Helsinkiin samalla tavalla kuin Brisbanessa. Tilannetta on kuulemma läpikäyty perusteellisesti ja on meteorologien mukaan vain ajan kysymys koska se tapahtuu. Ei siis jos, vaan kun. Kauppatorille noustakseen merenpinnan täytyy kohota vain 70 senttiä. Sen jälkeen evakuoidaan tärkeimmät rakennukset tarkkaan lasketussa järjestyksessä ja avataan portteja maanalaisiin tiloihin, joihin vettä aletaan laskea. Brisbanessa joen vesi nousi 4,5 metriä. Ja minä kun kysyin puoliksi vitsinä. Jotenkin sitä vain naiivisti ajatellaan, ettei meille täällä mitään ilmastovallankumousta kuitenkaan satu.

Vuoden ensimmäinen coup d'état ei ole vielä ohi, mellakat Tunisiassa jatkuvat. Hyvä niin, sillä muuten tulee etsimättäkin mieleen Romania, jossa vallankumousta ei kukaan kutsu vallankumoukseksi. Diktaattori vietiin kyllä saunan taakse ja kaduilla ammuskeltiin, mutta projekti jäi kesken. Valta ei vaihtunut lainkaan – samat naamat ovat roikkuneet poliittisessa eliitissä kaksi vuosikymmentä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eikä demokratian, talouden ja oikeuslaitoksen kehityksessä ole ollut hurraamista. Muuten mekin saattaisimme asua siellä. Tunisiassa mellakoidaan juuri siksi, että näin ei kävisi.

Ehkä diktaattorin potretin ripustaminen auton taustapeiliin on jotenkin enteellistä. Viidessä vuodessa hän on entinen diktaattori. Pitänee matkailla taas jossakin sopivassa maassa matkamuisto-ostoksilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti