keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Noin seitsemän tosiasiaa

Olen saanut hienon tunnustuksen Päiväkävelyllä-blogista ja vastaan haasteeseen kertomalla seitsemän asiaa itsestäni. Hyvät blogit on listattu tuossa vieressä ja monihan on tunnustuksen saanut jo.

1. Tunnustan, että olen allerginen liian paksuille kirjoille. Lainasin kerran Karamazovin veljekset vain siksi, että se on niin kunnioitettavan kokoinen. Paksuus ahdisti ja jo ajatuskin kirjan avaamisesta oli tukala. Entä jos se olisi hirveän hyvä? Jos en osaisi lopettaa lukemista, juuttuisin kantamaan sitä mukanani kuukausitolkulla. Veljeksien kuljettamiseen tarvitsisi kottikärryn. Luen mielelläni, mutta sopivan kokoisina annoksina. Alle satasivuiset ja yli kuusisataasivuiset niteet lasken hellästi takaisin veteen.

2. En ole koskaan käynyt Tanskassa. Ei ole Tanskan vika, että se on jäänyt väliin. Tanska on varmasti hieno maa, vaikka onkin litteä. Minun olisi pitänyt matkustaa sinne jo kauan sitten, kun tapaamani tanskalainen tyttö lähetti minulle postissa sanakirjan. Päätin hyvin nopeasti kirjan avattuani olla koskaan matkustamatta Tanskaan. Kun lapset saavat jotakin kautta selville, missä Legoland on, ja ne saavat sen kuitenkin selville, joudun luultavasti perumaan päätökseni.

3. Osaan keittää hyvää riisiä. Moni luulee osaavansa, mutta riisin keittäminen onkin taitolaji, jota pitää harjoitella. Riisilajeja on myös erilaisia. On palkitsevaa onnistua keittämään juuri sellaista villiriisiä kuin oli aikonut. Mittaan riisin ja veden aina käsivaralta. Aion opettaa tämän jalon taidon myös lapsilleni, koska olen vakuuttunut siitä, että me emme opi tekemään elämässä kovin monia asioita kovin hyvin. Pitää iloita siitä, minkä osaa. Osaan keittää myös teetä.

4. Minua ärsyttävät katastrofiuutiset, joissa kerrotaan satojen ihmisten kuolleen lento-onnettomuudessa ja lopuksi todetaan, ettei kuolleiden joukossa ollut yhtään suomalaista. Sehän on helpottava tieto, ei ole mitään syytä tuntea empatiaa uhrien omaisten tuskan takia, kun he eivät ole suomalaisia. Yhtä lailla ärsyttävät uutiset, joissa kerrotaan miten hyvin Suomi on pärjännyt jossakin vertailussa tai tilastotietojen globaalissa mutapainissa. Sitten kerrotaan aina, mitkä maat jäivät meidän taakse. Voi niitä raukkoja. Kansallistunteeseen pitäisi määrätä lääkitystä.

5. Nukun aina ikkuna auki. Toiset eivät ymmärrä miksi herään yöllä avaamaan ikkunan. Jos raitista ilmaa ei tule, nukun huonosti, mutta toinenkin syy sille on. Jos ikkuna ei ole auki yöllä, en näe unia. Voi olla, että se johtuu jotenkin hapen määrästä, mutta mieluummin ajattelen, että sille on jokin mystisempi syy. Unet livahtavat sisälle raollaan olevasta ikkunasta. Ja poistuvat samaa tietä, jos niihin ei kiinnitä huomiota. Olen kirjoittanut uniani ylös vuosia, mutta vieläkään en osaa tulkita niitä.

6. En keksinyt kuudetta.

7. Seitsemän on muka onnennumero. Eikä ole. Jos lotossa saa seitsemän oikein, siitä on suurella todennäköisyydellä enemmän harmia. Eniten pelkään lottovoittoa. Jos yhtäkkiä saa tyhjästä miljoonia niitä mitenkään ansaitsematta, valinnanvara lisääntyy kohtuuttomasti eikä normaali ihminen hallitse sitä. Me olemme onnellisia kun vaihtoehtoja on vähän ja pitää käyttää luovuutta ja kekseliäisyyttä selviytyäkseen. Sitä paitsi rikkaus ei tuo onnea. Onnea ei ole se, että saa mitä haluaa vaan se, että haluaa sitä mitä saa. Onneksi en lottoa.

1 kommentti:

  1. "Me olemme onnellisia kun vaihtoehtoja on vähän ja pitää käyttää luovuutta ja kekseliäisyyttä selviytyäkseen. Sitä paitsi rikkaus ei tuo onnea. Onnea ei ole se, että saa mitä haluaa vaan se, että haluaa sitä mitä saa."

    Naulan kantaan!! Ja minäkään en onneksi lottoa! :D

    VastaaPoista