Konsertto vuvuzelalle ja jabulanille

Olen puhunut ongelmastani avoimesti sekä tutuille että tuntemattomille. Monet nyökyttelevät ymmärtäväisinä, ovat ottavinaan osaa ahdinkooni, mutta ette te ymmärrä mitä se on. Ette alkuunkaan. Jos ei ole itse kokenut kylppäriremonttia, ei voi tietää. Olen nyt elänyt pölyn, laattojen, purkujätteiden, suojapahvien ja stressin keskellä kaksi viikkoa. Hyvälläkin tuurilla edessä on vielä toiset kaksi, huonolla enemmän. Minulta puuttuu suihku, vessa, sauna, pesukone ja perhe, joka asuu evakossa. Tiedän, että te ette ymmärrä. Remontin tekeminen on silti opettanut paljon. Ensimmäinen opetus on se, että säästäminen tulee aina kalliimmaksi. Suunnitteluun pitäisi varata aikaa ja asiantuntijan apua. Sitten varattu aika pitäisi tuplata. Pelkästään remonttitarjousten lukeminen ja tarjousten pyytäminenkin on taitolaji, jota ei ilman kokemusta osaa. Jos valitsee halvimman tarjouksen, ottaa isoimman riskin. Melko suurella varmuudella se säästö kostautuu huonoina materiaaleina tai hosumisena, mikä voi jälkeenpäin maksaa todella paljon. Toisaalta kallis hinta ei mitenkään välttämättä takaa korkeampaa laatua. Toinen opetus on se, ettei keneenkään voi luottaa. Remonttimiehiä on joka lähtöön, mutta hyvä puoli on se, ettei kellään ole juuri nyt liikaa töitä. Siksi hommat kannattaa tehdä hyvin. Isännöitsijään ei voi luottaa, hän ei halua ylimääräistä työtä, eikä talonyhtiölle maksettavaa. Kaikesta pitää siis itse huolehtia, kukaan ei tarjoa neuvoja. Naapureihin ei missään tapauksessa voi luottaa. Ei ainakaan silloin kun kylpyhuoneesta löytyy kosteutta ja remonttikuluihin joutuu osallistumaan koko talonyhtiö. En minä sitä lakia ole säätänyt, mutta minun sitä pitää puolustaa. Jalkapallon MM-kisoissa on sentään selkeät säännöt. Tuomari viheltää ja muut tottelevat. Suihku kutsuu jos ei tuomio miellytä. Kolmas puoliaika eli jälkipeli on sitten oma lukunsa. Ranskan kapteeni syytti tasapelistä vuvuzelaa. Englantilaisten mielestä syyllinen noloon maaliin oli pallo, Adidaksen Jabulani. Suomikin olisi mukana kisoissa jos ei meillä olisi niin pitkä ja kylmä talvi, ihan varmasti olisi. Oma suosikki on muuten sinivalkoinen Argentiina. Asetelma on niin hauskasti päälaellaan – superjoukkue pärjää, jos vain pystyy pitämään valmentajan kasassa. Hyvä silti, etteivät ne huuhkajat ole siellä. Nyt voi nauttia peleistä ilman stressiä ja häviämisen tuskaa, ei tarvitse kuunnella selityksiä eikä kokea myötähäpeää. Jalkapallosta pitää voida nauttia. Yksi tuttu ilmoitti katsovansa kaikki matsit, ihan vaan vaimon kiusaksi. Suomessa jalkapallo on miesten juttu, oikeissa jalkapallomaissa se kuuluu kaikille. Kaipaan vain Alan Hansenin mahtavia pelianalyysejä BBC:ltä. Hansen nimittäin paloittelee pelit skottiaksentillaan kuin patologi ruumiin ja osaa selittää jokaisen verisen palasen merkityksen kokonaisuuden kannalta. Jalkapallosta kuuluu puhua niin kuin vakavista asioista puhutaan. Remontin ansiosta on ollut aikaa katsoa pelejä. Kaksi vakavaa asiaa tukee toisiaan. Olen kokenut muitakin elämyksiä, ihan uusia asioita. Sunnuntaina istuin kirjan kanssa Tin Tin Tangossa juomassa lattea samalla kun kahvilan nurkassa pyörivä pesukone vatkasi vaatteitani. Tunsin nauttivani hetken urbaanista, vapaasta ja jännittävästä sinkkuelämästä. Samaan aikaan kun täysi kahvilallinen töölöläisiä joi maitokahvejaan ja söi myöhäistä aamupalaa, vieressä höyryävässä pesukoneessa pyöri kassillinen minun sukkiani.

Kommentit

  1. Viimeinen kappale herätti erityisen miellyttäviä Helsinki-nostalgisia tuntemuksia! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Selkä vääränä

Olen lukenut toimitusehdot

Käyttäkää terveinä!