torstai 20. elokuuta 2009

Löylymaaottelu

Etsin Dublinissa ensin pitkään kelvollista uimahallia ja kuntosalia. Yksityiset olivat kalliita ja vaativat vuoden jäsenyyden, jota olisi pitänyt anoa monisivuisella pumaskalla. Julkiset hallit taas epämääräisiä – tai useimmiten ne oli jo aikaa sitten suljettu liian huonokuntoisina. Sitten löysin Dublinin keskustasta Markiewiczin. Ei, se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä, ei toisellakaan, mutta se oli parasta mitä kuudella eurolla sai.

Huippu, ja se miksi Markiewiczissa kannatti käydä, oli sauna. Löyly oli hyvä, lauteet puolikaaressa kiukaan ympärillä, pienestä ikkunasta näki uima-altaaseen ja oli vain yksi yhteinen sauna miehille ja naisille. Siellä oli aina täyttä, muutkin olivat todenneet sen erinomaisen pehmeän löylyn. Myös kiinalaiset, joita uimahallin silminnähden rosoinen primitiivisyys ei lainkaan häirinnyt. Alalauteella kiinalaiset tytöt valelivat itseään maidolla. Minä istuin ylälauteella ja ajattelin, ettei elämä ilman saunaa olisi minkään arvoista.

Irlantilaiset sanoivat Markiewiczia likaiseksi ja primitiiviseksi. Se olikin kaiketi juuri sitä. Kuntosalin laitteista puolet oli rikki. Pöly ajelehti soutulaitteen alla vetojen tahtiin, kahvat olivat tahmeita ja hiki haisi. Yhteissuihku näytti turkkilaisen vankilaleffan kuvauspaikalta. Altaan vesi oli kylmää, mutta kattoikkunasta näkyi pala Irlannin taivasta. Uimahallit ovat Suomessa paljon paljon puhtaampia. Vain yksi asia on mennyt vikaan – saunominen. On porealtaita ja höyrysaunojakin, mutta miehet ja naiset on yhä uusissakin uimahalleissa eroteltu omiin saunoihinsa? Mistä tämä sukupuoliapartheid oikein tulee? Mikseivät perheet voi saunoa yhdessä niin kuin muualla tehdään? Eikö juuri Suomessa luulisi oleva normaalia, että miehet ja naiset osaavat saunoa sopuisasti yhdessä?

Meillä on ilmeisesti juututtu savupirttiaikaan kun uimahousuja ei tunnettu ja sauna oli ainoa peseytymispaikka. Tai aikaan, jolloin kerrostalon yhteissaunassa kävivät kaikki tiistai-iltaisin ja se tuntui ihan normaalilta. Uimahallien suunnittelijat eivät ole huomanneet, että maailma on muuttunut. Ulkomaalaiset eivät sentään yleensä noudata uimahallien hölmöjä uimahousukieltoja. Kai bakteerien keräily istumalla vieraiden ihmisten kanssa munasillaan samoilla saunanlauteilla on jokseenkin vastenmielinen ajatus. Odotamme aikaa, jolloin sivistys, nykyaika, yhteissauna ja suihkukopit saapuvat suomalaisiinkin uimahalleihin. Saunotaan kotona miten tahansa, mutta yleisessä saunassa pitäisi ottaa muutkin huomioon.

Kyllästyin lopulta Markiewiczin tahmaisuuteen ja täytin monisivuisen hakemuksen sekä maksoin suolaisen jäsenmaksun. Yksityisellä uutuuttaan huokuvalla kuntosalilla oli monta poreallasta, sauna, hammam ja iso uima-allas, jonka vesi oli sopivan lämmintä. Kuntosali kiersi uima-altaan ympärillä, kuntopyöriä ja juoksumattoja oli ainakin sata ja polkiessa sai katsella joko suoraan uima-altaaseen tai omaa televisiota. Salilla kaikilla oli mukanaan pieni pyyhe, jolla pyyhittiin hiet laitteista käytön jälkeen. Oli myös sivistyneet suihkukopit, hyväntuoksuista saippuaa ja partavettä.

Leppävaaran uimahalli tuo kotoisasti mieleen Dublinin Markiewiczin. Se on itse asiassa varsin samanlainen. Paitsi vankilasuihkut ja hometta uima-altaassa, sielläkin on primitiivinen, hienhajuinen kuntosali ja hyvä sauna. Tai hyvä ei riitä alkuunkaan. Sauna on loistava, se oikeanpuoleinen pienempi. Se on yksi parhaista saunoista, joissa olen kylpenyt. Vain kiinalaiset tytöt puuttuvat alalauteilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti